vaihtovinkkejä

M: Vaihdon lopuksi (ja vaihtoraportin vaihtoehtoisena suoritustapana) kirjoittelen vielä tänne vinkkejä tuleville Santiagon vaihtareille.

Asuminen: Kämppä löytyy parhaiten kun menee kahvilaan ja ottaa paikallisista lehdistä vuokrailmoitukset ylös (El Correo Gallego- lehti) ja soittelee sitten niihin (espanjaksi mielellään). Toinen keino on kulkea kaduilla ja pitää silmät auki - talonkulmissa, pylväissä ja kaikissa mahdollisissa paikoissa on ilmoituksia vapaista asunnoista. Joskus myös vuokrattavan kämpän ikkunassa tai talon alaovella on ilmoitus vapaasta kämpästä. Sitten vaan soittelemaan. Yleisimpiä on kimppakämpät ja niitten hinta vaihtelee 100-300 e välillä. Yleensä siis semmosta 200 e luokkaa. Hinta kuitenkin riippuu tietysti kämpän sijainnista, kunnosta ja varustuksesta. Santiagossa iso osa rakennuksista on homeessa, joten varsinkin suihkun seinät ja katto kannattaa vilkaista. Samoin myös kannattaa veden paine tarkastaa suihkussa. Isona kriteerinä kämpän valinnassa on se, haluaako kämpässä olevan lämmityssysteemejä ja haluaako sen olevan valmiiksi kalustettu. Oman lämmittimen ja kunnollisen peiton voi tietysti itekin ostaa, mutta helpommalla ja halvemmalla pääsee kun kämpässä on lämmitys. Me pärjättiin ilman lämmitystä välillä tammi- kesäkuu, mutta kannattaa tosiaan harkita. Meitä oli kuitenkin kaks huoneilmaa lämmittämässä ja se ehkä helpotti tuota sisälämpötila-asiaa vähäsen. Vuokra maksetaan yleensä käteisellä suoraan vuokraisännälle tai -emännälle. Meidän vuokra haettiin kotoa aina kuun alussa ja laskut (vesi, sähkö ja netti) hoidettiin samalla tavalla. Hella ja veden lämmitys toimii melkein joka paikassa kaasulla. Sitä pitää tilata lisää aina välillä ja tilaus hoidetaan puhelimitse. Kaasuyhtiön poijat tuo sitten parin päivän päästä uudet kaasupullot kotiovelle ja vanhat tyhjät annetaan vaihdossa pois. Samalla myös maksetaan saadut kaasut. Netin hankkiminen kotiin on aika kallista jos kämpässä ei ole montaa henkeä laskua jakamassa. Meillä netti oli muistaakseni noin 60 e kuussa, mutta jaettuna viidelle hinta oli jo ihan kohtuullinen. Yliopistolla on yleensä kirjastot auki kolmeen asti yöllä, joten nettiin kyllä pääsee muutenkin. Lisäksi useimmissa kahviloissa on vapaa langaton netti ja nettikahviloitten taksat ei myöskään päätä huimaile.

Yliopistotouhut: Yliopistolle pitää ensimmäisenä ilmoittautua. Ensin kv-toimistoon. Sieltä saat (ainakin kun itse kysyt) jo aiemmin lähettämäsi alkuperäisen learning agreementin. Sen kanssa sitten pitää juosta toimistosta toiseen omalla laitoksella ja hyväksyttää kaikki kurssit ja keräillä allekirjoituksia. Seuraavaksi tarvitaan lisää allekirjoituksia (muistaakseni kv-toimistolta taas) ja lopulta voi mennä ilmoittautumaan yliopistoon ihan virallisesti. Kurssien tiedot löytyy netistä ja ihan vapaasti saa valita kursseja melkein mistä tahtoo. Korvaavuudet toimii joko niin että kurssit vaihtoyliopistossa vastaa kursseja kotiyliopistossa tai sitten niin että tekee tietystä aiheesta isomman kokonaisuuden (jonka suuruus kannattaa kysyä omalta laitokselta). Vaikka learning agreementissä mainituista kursseista joku jäisi lopulta käymättä ei se ole vakavaa. Niistä ei tule muuta mainintaa kuin että hyljätty suoritus.

Espanjankurssit kannattaa selvittää ja niille ja niiden tasokokeille ilmoittautua ajoissa. Kurssit ja niiden tiedot löytyy USC:n sivuilta kun laittaa hakuun Centro de linguas modernas ja sieltä klikkaa espanol para extranjeros. Sieltä löytyy sitten kurssien tiedot. Kielikursseista suurin osa järjestetään Campus Norte:lla. Santiagon kampus on siis kahdessa eri osassa kaupunkia - campus norte pohjoispuolella keskustaa ja campus sur keskustan "eteläpuolella" eli keskustasta länteen. Niiden välin voi kävellä kuitenkin ihan helposti.

Urheilumahdollisuudet on suurin osa Campus sur:lla. Sieltä löytyy liikuntatoimisto, uimahalli, palloiluhalli, halpa peruskuntosali ja yleisurheilukenttä. Vähän siistimpi kuntosali, jossa on ohjattuja tuntejakin (myös opiskelijahintainen) on Campus norten suunnassa. Kaikkiin urheilujuttuihin on maksettava sisäänkirjausmaksu (matricula). Yliopistoliikunnan kursseista osa on maksullisia ja osa ilmaisia. Jostain syystä kyllä maksullisilla voi käydä maksamattakin (en ollut paikalla kun maksusta oli puhetta ja en sitten maksanut kun en jaksanut kysellä - muutamat meidän lentopalloporukasta oli maksaneet). Vaihtarina varsinaisille kursseille ja tanssitunneille yms. maksullisille, jotka on kerran viikossa aina samaan aikaan, oli vähän hankala mennä, kun oli niin paljon reissussa ja olisi joutunut olemaan niin paljon pois tunneilta. Urheilutarvikkeita jos haluaa ostaa halvalla niin niitä löytyy Decathlonista kaupungin keskustan ulkopuolelta (lentokentän suuntaan).

Santiago: Santiago on aika kaunis, vanha kaupunki. Kaupungin voisi jakaa vanhaan kaupunkiin, ja uuteen keskustaan. Vanhassa kaupungissa on tunnelmallisempaa ja sieltä löytyy paljon kahviloita, ravintoloita, turistikauppoja ja tietysti turisteja. Uusi keskusta taas on modernimpi, siellä on paljon kauppoja ja baareja. Keskustan pohjoispuolella on Sar-joki ja sen vierellä menee kauniita lenkkipolkuja, joita jatkuu vaikka kuinka pitkästi. Ympäri kaupunkia on myös paljon kivoja puistoja. Puistoista voisi mainita Alamedan puiston ihan keskustan tuntumassa ja Bonavalin puiston, jossa opiskelijat viettää kauniita päiviä. Molemmilta kampusalueilta löytyy kans isot, kivat puistot, joissa on mukava hengailla. Kauppoja löytyy keskustan lisäksi myös Area Central- nimisestä kauppakeskuksesta. El Corte Inglés- tavaratalo sijaitsee keskustan eteläpuolella. Corte Inglesin yhteydessä on Hipercor- niminen kauppa, josta voi ostaa esimerkiksi Pandan lakumixejä ja "skandinaavista hiusväriä". Joka paikkaan pääsee kävellen jos on reipas, mutta bussitkin kyllä kulkee ja kertalipun saa alle eurolla. Koko kaupungin näkee hienosti Monte Pedroso (monte de San Pedro)-nimiseltä kukkulalta kaupungin pohjoispuolelta. Sinne on kävelyä reipas tunti suuntaan keskustasta. Ei tarvitse kuin seurata kukkulan huipulla olevia mastoja (ainoat mastot pohjoisen suunnassa). Siellä on lisäksi muutama esihistoriallinen kaiverrus ja mukava piknik-alue. Niin ja Santiagossa sataa ihan sairaasti.

Vapaa-aika: Santiagosta löytyy aika paljon harrastusmahdollisuuksia tuon aiemmin mainitun yliopistoliikunnan lisäksi. Uudessa keskustassa on muutamia kuntosaleja, tanssikouluja (Paso a Paso), elokuvateattereita (area centralilla ja uudessa keskustassa) ja tietysti paljon niitä jo mainittuja kahviloita. Vanhassa kaupungissa katedraalin takana on kahvila nimeltä Casa das crechas, jossa on paljon livemusiikkia. Keskiviikkoisin kahvilassa esiintyy kahvilan vakiobändi, jotka soittaa Galician alueen perinteistä musiikkia hyvällä meiningillä. Bändille ei kuulemma makseta mitään vaan he ovat enemmänkin kaveriporukka, jotka tulevat baariin soittelemaan. Saavat palkaksi ilmaiset juomat. Maanantai-iltaisin samassa paikassa on flamenco-musiikkia ja satunnaisesti paikalle eksyy joku tanssijakin. Muissa kaupungin kahviloissa on myös paljon livemusaa ja ilmoituksia on kahviloiden ilmoitustauluilla. Me käytiin Santiagossa seurakunnassakin ja tosi mukava protestanttinen seurakunta löytyy rautatieaseman vierestä. Paikan nimi on Centro Cristiano ja sieltä ainakin me löydettiin paljon paikallisia (ja muualtakin lähtöisin olevia) uusia kavereita.

Matkailu: Santiagoon pääsee halviten Ryanairin lennoilla. Tampereelta Frankfurtiin tai Lontooseen ja sieltä suoraa Santiagoon. Santiagossa lentokentältä lähtee aina lennon jälkeen Empresa Freiren bussit keskustaan Plaza de Galicialle (uuden ja vanhan puolen välissä). Bussiasema on vähän keskustan ulkopuolella samoin kuin rautatieasemakin. Ei kaukana kumpikaan, mutta ei ihan keskellä keskustaakaan. Santiagosta pääsee lentämään aika moniin paikkoihin ja lisää lentoja lähtee A Coruñan lentokentältä. Espanjan halpalentoyhtiöitä voi hyödyntää: Ryanair, Vueling ja Easyjet ainakin. Junalla jos menee niin opiskelija-ale on n. 15 %, mutta jos on oikein fiksu niin varaa junamatkansa netistä kuukausia etukäteen ja saa matkan murto-osalla sen oikeasta hinnasta. Sitten vaan tulostaa lipun ja nousee junaan. Noin pääsee halvalla pitkiäkin matkoja. Santiagon lähellä vierailun arvoisia paikkoja on ainakin Islas Cies, Coruña ja Porto. Islas Cies on saarista koostuva luonnonsuojelualue, jonka rannat kuuluvat kuulemma maailman rantojen top kymppiin. Ja onhan ne hienot, ei sitä voi kiistää. Saaret ja niiden luonto on muutenkin tosi hienoa. Siellä on myös mahdollisuus telttailuun ja maisemat on mahtavat. Saarille kun menee, niin kannattaa varata laivaliput etukäteen netistä, ettei jää rannalle kun laiva lähtee. Santiagosta siis ensin junalla Vigoon ja siellä kohti satamaa, lippuluukulle hakemaan liput ja laivaan vaan. Coruña on taas kaunis kaupunki Santiagosta pohjoiseen. Sinne kannattaa kans mennä junalla. Coruñassa on pitkät hiekkarannat, roomalaisten rakentama torni ja kiva keskusta täynnä pieniä kujia ja kauppoja. Portoon on vähän pidempi matka kuin edellisiin, mutta bussilla ainakin pääsee. Porto siis sijaitsee Portugalin puolella ja on vanha, hieno satama- ja rantakaupunki.

Tuossapa nuo suurimmat turistiopastukset. Lisää saa kysellä jos kiinnostaa.

Onnea matkaan!

Suomessa

M: Leonin jälkeen kävelyä jatkui vielä muutaman viikon ajan. Etäännyttiin netin käytöstä sen verran, ettei pahemmin blogiin kirjoiteltu enää loppumatkasta. Vaellus kuitenkin vain parantui loppua kohti. Fysiikka oli jo tottunut kulkemiseen ja sai rauhassa nauttia maisemista ja kivasta seurasta ilman turhia väsymyksiä. Lepopäivän aikana monet vaelluskaverit saivat meistä päivän verran etumatkaa ja suurin osa samaa matkaa kulkeneista nähtiinkin uudelleen vasta varsinaisessa määränpäässä, Santiagossa, jossa monet lepäilivät päiväkausia. Kanadalaiset kaverimme J ja E päätyivät lopulta myös lepäämään Leonissa, joten heidän kanssaan yhteistä matkaa jatkettiin vielä ainakin viikko Leonin kaupungista eteenpäin. Juteltiinkin porukalla, että jätetään turha kilometriyksikköjen käyttö kokonaan pois kun ilmaistaan matkoja ja aletaan suoraan vaan puhua päivämatkoista. Jyväskylästä Tampereelle olisi siis 150 km:n sijasta matkaa sellaiset noin kuusi päivää. Ehkä tuollainen laskentatapa voisi yleistyäkin jos sitä oikein ahkerasti käyttelisi... :o) Vaelluksen loppuaikoina satoi muutamana päivänä ja M onnistui jopa kastelemaan makuupussiaan sateessa rinkan sadesuojasta huolimatta. Ilmeisesti ohuessa ja kevyessä rinkassa on kuitenkin se huono puoli, että vesi pääsee ohuen kankaan läpi aika reippaasti. Ens kerralle mukaan siis kunnon vanha jättisadeponcho - pitää kuivana kaiken paitsi hien. Viimeisenä vaelluspäivänä päätettiin kävellä vähän pidempi matka. Lähdettiin aikaisin aamulla matkaan ja käveltiin koko päivä Santiagoon saakka ja matkaa tuli 39 km (+ Santiagossa kävellyt n. 10 km illalla). Perille päästiin vähän väsyneinä ja onnellisina siitä, että oltiin perillä ja kohta matka jo jatkuisi kohti Suomea ja ihan oikeaa omaa kotia. Vaelluksen aikana tulikin nukuttua reilut viisi viikkoa joka yö eri paikassa.

Santiagossa oli kaikki paikat ihan täynnä turisteja, sillä vuoden suurin juhla oli alkamassa kaupungissa. 25.7. on Santiagon eli suomeksi Jaakob- nimisen pyhimyksen päivä katolisissa maissa ja samalla myös Santiagon kaupungin oma juhlapäivä. Juhlan aikana kaupungin väkiluku ainakin tuplaantuu ja turisteja riittää joka paikkaan. 24.7. esimerkiksi vaeltajia tuli kaupunkiin yli 7000 kappaletta. Meillä oli tarkoituksena alunperin välttää väkijoukkoa ja tulla Santiagoon vasta juhlan jälkeen, mutta hidastaminen vaelluksella sujui meiltä aika kehnosti ja päädyttiin saapumaan Santiagoon sitten juuri juhlan alla. Meillä ei ollut mitään majoitusta varattuna, joten soitettiin lopulta vanhalle vuokraisännälle ja päästiinkin yöksi omaan vanhaan sänkyyn pientä korvausta vastaan. Oli ihan luksusta kun huoneessa oli vain kaksi ihmistä, oli oma keittiö ja oma vessa ja suihku. Suihkusta tuli lämmintä vettä ja mihinkään ei tarvinnut jonottaa. Santiagossa käytiin vielä seurakunnalla moikkaamassa tuttuja ja parin kaverin luona muutenkin. Käytiin 24. päivän illalla katsomassa isoin ilotulitus, mitä ikinä oltiin nähty ja sen jälkeen suunnattiin vanhaan kotiin nukkumaan. Seuraavana päivänä lähdettiin aamusta Islas Cies:lle, joka on tosi kaunis rantapaikka saaressa. Mentiin junalla paikalle, mutta kaikki laivaliput saareen oli jo myyty, joten suunnitelmia piti muuttaa. Mentiin sitten Vigossa leirintäalueelle telttailemaan ja vielä seuraavana päivänä rannalle muutamaksi tunniksi. Oli ihanaa maata auringossa ihan rauhassa kaiken tuon kävelemisen jälkeen.

Seuraava etappi meillä oli Barcelona. Santiagosta lennettiin 27.7. aamulla lentokenttäyön jälkeen Barcelonaan tutustumaan. Kierreltiin perusnähtävyyksiä - nähtiin pääkatu Rambla, Sagrada Familia- kirkko, Parc Güell ja paljon muita Gaudin suunnittelemia rakennuksia. Ehdittiin lisäks vähän kauppoihin ostamaan viimeisiä tuliaisia ja rannalle ettimään myös etupuolen rusketusta (vaeltamassa aurinko paistoi aina niskaan, koska käveltiin suoraan kohti länttä ja yleensä vain aamupäivisin..). J ja E, joihin tutustuttiin vaelluksella, oli myös samaan aikaan Barcelonassa ja käytiin syömässä tapaksia vielä viimeisenä iltana Espanjassa porukalla J:n, E:n ja heidän muutaman tuttavansa kanssa.

28-29.7. yöllä sitten lopulta tultiin Suomen kamaralle. Muutamat ensimmäiset päivät vietettiin mökkeillen M:n vanhempien kanssa Porkkalassa, Helsingin edustalla. Saunottiin, soudeltiin, ongittiin ja suomeiltiin oikeen urakalla. Sitten ajeltiin Jyväskylään ja alettiin etsiä kotia. Noin viikon päästä sit löydettiinkin meijän oma paikka. Omassa paikassa piti vaan ensin tehdä "pienet" (neljän päivän) alkusiivoukset ja lattian käsittelyt. Kuivamaan päässyt, likainen lattia piti pestä juuriharjalla ja luutulla ja lopuksi vielä käsitellä öljyllä. Öljy taas piti ensin levittää, sitten hangata ylimääräiset pois ja vielä hioa kiiltäväksi ja lopulta antaa kuivua vielä viikon ennen käyttöä. Eli kaiken tämän jälkeen me lopulta päästiin muuttamaan. Nyt koti alkaa olla ihan koti ja koulukin on M:lla alkanut. T etsii aktiivisesti töitä ja nostaa työttömyysrahoja. Arki alkaa taas tasoittua Espanjan seikkailujen jälkeen - ja hyvä niin. Ainakin tällä hetkellä.

Vapaapäivä ja arkirutiineja

T: Kuten otsikko kertoo nyt vietetään vapaapäivää. Tänään ei olla kävelty paljoa ihan vain siksi, että saa jalat ja mieli vähän lepoa. Eilen tultiin Leoniin, jossa ollaan vielä huomisaamuun saakka. Lepopäivän ansiosta on taas tavattu monta tuttua kasvoa, jotka ovat matkan varrella jääneet syystä tai toisesta meidän vauhdista jälkeen. Toiset ovat pitäneet lepopäivää jo Burgosissa, joka oli edellinen isompi kaupunki, ja jotkut ovat vain kävelleet hitaampaa tahtia. Me ollaan edetty viimepäivinä aika reippaasti. Yhdessä välissä edettiin viiden päivän aikana yhteensä 135km. Mutta tästä eteenpäin yritetään pitää yllä rauhallisempaa noin 22km/päivä tahtia. Muutoin ollaan Santiagossa monta päivää "etuajassa" ja joudutaan odottelemaan siellä kotiin lähtöä.

Ajattelin vähän kertoa miten meidän normaalit päivät täällä kuluvat. Ne kuitenkin poikkeavat ihan tavallisesta arjesta kohtalaisen paljon. Aamulla yleensä herätys on kello 5.30. Sen jälkeen pakataan loput tavarat, tehdään aamutoimet ja lähdetään pienen aamupalan jälkeen kävelemään. Joskus aamupala syödään vasta seuraavassa kylässä, riippuu aina vähän päivästä ja tilanteesta. Muutaman tunnin kävelyn jälkeen syödään yleensä aamulla tai edellisenä iltana tehtyjä eväitä. Normaalisti ollaan kävelty noin 20-25 kilometriä, mutta joskus vähän pidemmästikin. Matkan pituus riippuu yleensä siitä, miten on majapaikkoja tarjolla.

Päivän kävelyurakka on yleensä ohi noin kello 12-14, jolloin kirjaudutaan sisään, albergueen jotka ovat pyhiinvaeltajille tarkoitettuja "hostelleja". Yleensä niissä on noin 10 hengen huoneita kerrossängyillä varustettuna sekä suihkut ja vessat. Monesti myös keittiö ja ruokailupaikat. Majapaikkojen taso vaihtelee jonkin verran, mutta yleensä ne ajavat tehtävänsä vallan mainiosti. Hinnat vaihtelevat jonkin verran, mutta kaikki ovat alle 10€. Tänään ollaan yötä paikassa, jonka maksu on vapaaehtoinen lahjoitus. Hintaan sisältyy vielä pieni aamupala, johon kuuluu kahvi, tee tai kaakao sekä leipää ja hilloa/voita. Ihan kiva paikka siis. Osa paikoista on luostareiden yhteydessä tai jonkin järjestön ylläpitämiä (kuten esimerkiksi Caminon ystävät), osa taas on kunnallisia paikkoja.

Majapaikkaan saavuttuamme yleensä käydään suihkussa ja pestään vaatteet käsin. Vaatteiden pesu koneella maksaa muutaman euron, mutta on harvinaista ylellisyyttä meille. Ollaan kuitenkin muutamaan kertaan pesty koneessakin, jotta tulee edes kunnolla puhdasta. Vaikkakin yllättävän hyvin käsinkin saa pestyä. Suihkun ja pyykin jälkeen käydään usein tekemässä pieni kaupunki/kyläkierros, jonka aikana ostetaan kaupasta illaksi ja seuraavaksi aamuksi syötävää. Sunnuntaisin kun kaupat ovat kiinni, käydään ulkona syömässä. Aina silloin tällöin tehdään porukalla ruokaa majapaikan keittiössä.

Illalla sitten pakataan tavarat aamua varten valmiiksi siinä määrin kun se vain on mahdollista. Nukkumassa ollaan illalla 9-10 aikoihin, jotta seuraavana aamuna jaksaa taas lähteä aamusta liikkeelle. Eikä unta yleensä tarvitse kauaa odotella. Jäljellä on "enää" noin 300 km ja aikaa tähän 15 päivää. Saadaan siis mennä ihan rennosti vähän lyhyempiä päivämatkoja. Toisaalta ihan mukava niin, että varmasti ainakin on tilaa majapaikassa. Nyt Leonista eteepäin on jo aika paljon enemmän kävelijöitä kuin aluksi. Monet kuitenkin yrittävät olla perillä jo 24. päivä, jolloin Santiagossa on juhlapäivä (pyhän jaakobin päivä). Me kuitenkin yritetään jättäytyä tämän porukan taakse ja olla perillä vasta 26. päivä, jotta vältetään suurimmat ruuhkat. Lisäksi Santiago on meille jo senverran tuttu kaupunki, että ruuhkainen juhlapäivä siellä ei kuulosta kovin houkuttelevalta.

Huomenna taas lähdetään tienpäälle levänneinä, joten luulisi matkan taittuvan ihan mukavasti. Monena aamuna ongelmana ovat olleet ihmiset, jotka haluavat lähteä liikkeelle jo ennen viittä ja romistelevat tavaroineen aamulla kun toiset vielä haluavat nukkua. Tänä yönä ei kuitenkaan pitäisi olla sitä ongelmaa, kun majapaikan ovet aukeavat lähtijöille "vasta" kuudelta.

Kävely vaan jatkuu..

M&T: Nyt on takana reilut 240 km eli noin kolmasosa koko matkasta. Jäljellä on vielä noin 540 km. Tänään käveltiin toistaiseksi pisin päivämatka, 28,5km. Kuumuus toi oman haasteensa tänäänkin, lämpöä kun oli yli 30 astetta. Aamulla kello 8 aikaan virtasi hiki jo ihan mukavasti. Liikkeellä oltiin kuitenkin ennen seitsämää, joten takana oli siinä vaiheessa jo viitisen kilometriä. Saunaa ei siis ole tällä hetkellä oikein ikävä, mutta Suomen järviä sitäkin enemmän. Maisemat ovat vaihtuneet matkan aikana alun vuoristosta viinitarhojen ja lehtimetsien jälkeen pelloiksi ja kukkuloiksi. Täältä ei varjopaikkoja paljoa löydä. Monena iltana on ollut ukkosta kuumien päivien jälkeen. Niiden jälkeen on kuitenkin mukava kävellä aamulla, kun ilma on raikkaan kosteaa ja tiet eivät pöllyä.

Tähän mennessä ollaan selvitty ihan hyvin ilman mitään suurempia ongelmia. T:n jalka oli parina päivänä kipeä, mutta tänään se on ollut jo täysin oireeton. M:n päkiätkin ovat alkaneet tottua menoon. Nyt ollaan menty jo pitkän aikaa suunnilleen samaan tahtiin samojen ihmisten kanssa ja porukka on tullut hyvin tutuksi. Välillä ollaan kokattu yhdessä ja vietetty muuten vain mukavaa aikaa yhdessä. Tästä on enää 1,5 päivän matka Burgosiin, joka on yksi isoimmista kaupungeista reitillämme. Sieltä jatketaan kohti Leonia ja lopulta Santiagoa.

Samat tekstit suunnilleen englanniksi. Hi!

We´ve been walking for a week now. Things have gone really good. No blisters or anything. :o) We have started to walk every morning around 7 or a little earlier and walked from five to seven hours. Now we are in Viana, 160 kilometers from where we left (Sant Jean Pied de Port, France). After midday days are so hot that it´s a bit hard to walk so that´s why we have started walking so early. But at least it´s not raining like in Santiago. In the afternoon we shower, wash our clothes, eat and just rest. We go to bed around nine :D But that time we are already so tired that we just collapse to the beds. Landscapes have been pretty amazing and the people (mostly other pilgrims) have been really nice too. We have met one finnish guy and one lady with a suitcase doing the camino. Those have been the rarest things we have seen by now. M also saw a fox and T many weird (for M) birds. In one month we should be back in Santiago. We "only" have 620 kilometers left and 29 days. That would do about 22 km per day. Then to Barcelona to have a few days rest on the beach and then back to sweet home Finland. In Finland we will be from the 29.7. on.

Matka jatkuu

M&T: Tänään käveltiin taas reilut 20 km. Matka meni ihan kivasti, mutta alkaa päivisin kuumuus haitata menoa. Iltapäivällä suorassa auringonpaisteessa ja yli 25 asteen helteessä ei kovin pitkät kävelymatkat tunnu enää mukavilta. Pitää siis herätä aamulla ajoissa ja yrittää ehtiä ennen päivän kuumenemista mahdollisimman pitkälle. Otetaan kuitenkin rennosti eikä kiirehditä liikoja.

Nyt ollaan Estella- nimisessä paikassa. Täällä tuli vastaan myös Caminon ensimmäinen suomalainen mies. Oli joutunut jättämään matkan kesken jonkun pöpön takia. Päivän hauskin kohta oli ruokatauolla, kun meidän ohi käveli täti perässävedettävan matkalaukun kanssa. Toivotettiin sille hyvää matkaa ja sitä vähän nauratti.

M:llä on jo muutama pieni hiertymä varpaissa. T on saanut matkata ihan ilman minkäänlaisia ongelmia. Monilla on täällä ollut polvet kovilla, eikä ole tullut vastaan oikeastaan ketään, jolla ei olisi rakkoja jaloissa tai vastaavia haittoja. Kiitollinen saa olla siitä, että on mennyt näin hyvin. Toivotaan, että jatko sujuu samaan malliin. Kävelypäiviä on jäljellä vielä noin 28. Katsotaan miten reissu etenee.

Kävelyllä

T&M
Moi!

Pikaviesti Puente la Reinasta. Edellinen blogi jäi kirjoittamatta ja ei siis kerrota teille, että meillä kävi Espanjassa kylässä 4 suomalaista kaveria. Mutta kivaa oli silti. :)

Lähdettiin 18. päivä Santiagosta junalla Ranskaan päin. Ensin pysähdyttiin San Sebastianiin yhdeksi yöksi ja seuraavana päivänä jatkettiin matkaa Sant Jean Pied de Port:iin, Ranskaan. Sieltä lähdettiin seuraavana päivänä kävelemään Pyreneiden yli kohti Espanjaa ja Santiagoa jälleen. Matkaa meillä on edessä vielä 680 kilometriä ja takana noin 95km.

Kaikki on mennyt tähän saakka erittäin hyvin. Kummallakaan ei oo ollu edes yhtään rakkoa jaloissa. Hyvät vaelluskengät on siis järkevä sijoitus. Maisemat on olleet hienot ja päivät kuumat. Aamulla ollaan lähdetty yleensä matkaan seitsemän aikoihin ja sitten kävelty 6-8 tuntia (reilu 20km/päivä). Kuvia ei valitettavasti tähän hätään saada koneelle, mutta eiköhän jossain välissä vielä jotain. Viimeistään sitten Suomesta, jonne laskeudutaan aamuyöstä 29. heinäkuuta. Hyvin on mennyt. Nettiaika loppuu. Terkkuja!

Turnausta, vaellusta ja Portugalia

Ranskan reissun jälkeen on tapahtunut kauheesti, mutta onneksi ei kuitenkaan mitään kauheuksia. Ensimmäinen normaalista arjesta poikkeava tapahtuma oli turnaus, jossa pelattiin sekajoukkueilla lento-, kori-, jalka- ja käsipalloa. Meidän joukkueessa oli meidän molempien lisäksi kolme paikallista nuorta. Lähes kaikki meni ennakkoon odotetusti. Lentopallo ja käsipallo olivat meidän joukkueen vahvat lajit, kun taas toiset meni huonommin. Lopulta sijoitus oli viides, kuuden joukkueen sarjassa. Näiden lajien lisäksi kokeiltiin kahden hengen joukkueissa paikallista vanhaa peliä nimeltä ”chave”. Siinä oli tarkoituksena osua 12-14 metrin päässä sijaitsevaan metalliseen maaliin puolen kilon painoisia metallikiekkoja heittämällä. Jos ei tullut osumaa, sai lähimmäksi osunut joukkue pisteitä. Ihan hauska laji, mutta tässäkään ei päästy ihan parhaimpien joukkoon. Saatiin kuitenkin muistoksi T-paidat osallistumisesta.

Muutama päivä turnauksen jälkeen, eli torstaina, lähdettiin vaellukselle kohti 90 kilometrin päässä sijaitsevaa Finisterraa. Samalla päästiin vähän harjoittelemaan muutaman viikon päästä alkavalle reilut 750 km pitkälle Camino de Santiagolle. Jalat olivat valmiiksi vielä vähän kankeat parin päivän takaisten pelailujen ansiosta. Muutaman kilometrin lämmittelyn jälkeen sitä ei kuitenkaan enää edes huomannut ja matka taittui yllättävän kivasti. Ensimmäinen suunniteltu majapaikka 22 kilometrin päässä olikin sitten yllättäen kiinni ja jouduimme jatkamaan 12 kilometriä pidemmälle. Noin 28 kilometrin kävelyn jälkeen T:n jalka kipeytyi polvesta ja viimeiset kilometrit sujuivat sitten hitaasti ja tuskaisesti. Lopulta päästiin perille majapaikkaan lepäilemään. Seuraavina päivinä kivut kuitenkin vähenivät ja lopulta päästiin perille Finisterraan sunnuntaiaamuna. Matkalla sattui yllättävä tapaaminen, kun viimeisessä majapaikassa 12km ennen ”maalia” yhtäkkiä joku huusi nimeltä M:ää. Huutelijaksi selvisi M:n vanha koulukaveri, joka oli kavereidensa kanssa lähtenyt Espanjaan vaeltamaan ja lopulta törmäsi vanhaan tuttuun kuuden vuoden tauon jälkeen. Tavattiin nämä 3 suomalaista teologian opiskelijaa vielä kahtena päivänä myöhemminkin Santiagossa. Tällä kertaa ihan sovitusti. Viikon puolivälissä, keskiviikkoiltana, saatiin mennä nukkumaan pommien paukkuessa kadulla, kun koko Espanjan sekoitti juhlinta, kun F.C. Barcelona voitti jalkapallon mestareiden liigan.

Viime viikonloppuna käytiin sitten viimein Portugalin puolella Porton kaupungissa. Siitä kun oli pitkään puhuttu. Torstaina illalla päätettiin, että huomenna on mentävä, jos meinataan. Perjantaina suunnattiin linja-autoasemalle ja ostettiin liput vajaan kolmen tunnin bussimatkalle edestakaisin. Perille päästyä lämpömittarit näyttivät reilua kolmeakymmentä astetta. Etsittiin sopiva halpa hostelli ja lähdettiin tutustumaan kaupunkiin. Vanha kaupunki oli ihan kivan näköinen ja paljon värikkäämpi kuin Espanjalaiset kaupungit. Vanhan kaupungin vierestä meni joki ja sen varrella oli vaikka mitä nähtävää. Kaupunkiin tutustumisen lisäksi päästiin viettämään pari tuntia myös rannalla. Vesi oli harmi vaan niin jäätävän kylmää, ettei siellä tehnyt mieli uida. Sunnuntai-iltana oltiin sitten takaisin kotona Santiagossa. Oli mukava reissu ja lämmintä riitti joka päivälle. Toivottavasti lämpimät ilmat jatkuvat vielä, sillä torstaina tänne tupsahtaa 4 kaveria Suomesta. Olis mukavampi kierrellä paikkoja hyvissä säissä.

Parriisissa

M&T: Viime viikko vietettiin Ranskassa, Pariisissa. Lähdimme matkaan Santiagosta tiistaina ja palasimme takaisin tämän viikon maanantaina. Perillä Pariisissa ehdittiin siis viettää viisi kokonaista päivää. Muutama päivä ennen lähtöä T:n maha oli tosi kipeä ja käytiinkin sitten lääkärillä näyttämässä kun maha ei alkanut parantumaan. Lääkärisetä oli kiva ja totesi, että T:n mahassa on tulehdus ja määräsi siihen saman tien lääkkeet. Lääkkeet haettiin jo samana iltana apteekista huimaan neljän euron hintaan. Lääkkeet toimi ihan hienosti kun vielä piti tarkkaan lukua siitä, mitä suuhunsa pisti. Päästiin siis matkaan molemmat lähes terveinä, vaikka hetkittäin jo vähän epäilytti.

Pariisissa suunnattiin ensimmäisenä metrolla majapaikkaamme, jossa M:n vanhemmat jo odottelivat meitä. Asumuksena meillä oli pieni yksiö, johon me neljä mahduttiin ihan mukavasti. Kämpällä oikeastaan vietettiin vain yöt, sillä päivät meni aika tiiviisti kaupunkia kierrellessä. Koko reissun ajan säät oli ihan hyvät ja vain yhtenä päivänä satoi vähän vettä. Viiden päivän aikana nähtiin mm. Eihveli, Riemukaari, Sacre Cööri, Notre Daame, Versaillesi, Luuvre ja Samps Elisee. Näistä ehkä mielenkiintoisin oli Versailles, jonka puisto oli ISO. Tiedettiinkin jo etukäteen, että se olisi iso, mutta se oli vielä isompi kuin iso (eli ISO). Sieltä sai myös isoja jätskejä (vähän isolla hinnalla). Louvre oli kanssa iso. Siellä käytiin lopulta kahtena eri päivänä, koska ensimmäisen päivän vierailu jäi kesken aikaistetun sulkemisajan takia. Onneksi liput oli meille (alle 26-v EU:n kansalainen) ilmaiset. Oli ihan kivaa nähä kaikkia eri maitten historiallisia taideteoksia. Näistä esimerkkeinä jättimäinen pääveistos pääsiäissaarilta, Egyptin faaraoiden sarkofageja (=hautausarkkuja), aito muumio, sairaasti tauluja ja hirveesti patsaita. Muita mielenkiintoisia paikkoja oli esimerkiksi kirkko, johon päätettiin ohikulkiessamme mennä sisälle. Siellä oli ilmeisesti juuri alkamassa katolisten munkkien ja nunnien rukoushetki. Me istuttiin penkeissä ja odoteltiin, josko jotain tapahtuisi. Rukoushetken alussa yksi munkki luki Raamatusta lauseen ja meni takaisin paikalleen. 20 minuutin aikana ei sitten tapahtunutkaan muuta. Kaikki olivat hiljaa kauan, mikä oli ihan kivaa vastapainoa ison kaupungin vilskeelle. Oli mukavaa viettää pari päivää sujuvasti suomea puhuvien, läheisten ihmisten seurassa.

Kotimatkalla nukuttiin yksi yö lentokentällä Barcelonan lähellä. Sitten palattiin taas takaisin Santiagon sateiseen arkeen. Toisaalta paluu Espanjan kotiin oli mukavaa kun sai taas vähän levätä reissun jäljiltä. Toisaalta taas kaipuu Suomeen ja ihan oikeaan omaan kotiin on pikkuhiljaa päässyt kasvamaan. Pienen paluukriisin jälkeen olo täällä tuntuu taas ihan mukavalta. Täällä kämpässä asiat kuitenkin taas vähän muuttuvat tänään, kun Pekka ja Pauli, meidän USAlaiset kotivahvistukset palaavat omiin koteihinsa rapakon taa. Meidän kotona on siis tästä eteenpäin vähän hiljaisempaa. Enää kuuluu aamuisin lauleskelua ja iltaisin hihittelyä argentiinalaisen Juhan huoneesta. Näillä näkymin uusia kämppiksiä ei meille ole enää tulossa, koska täällä koulut loppuvat ensi kuussa ja opiskelijat ovat oikeastaan täällä ainoita, jotka asuntoja vuokraavat. Kotijuttujen lisäksi täällä on käyty koulua, tehty esitteitä ja urheiltu. Ensi viikolla ollaan molemmat mukana neljän lajin tunauksessa yliopistolla samassa sekajoukkueessa. Lajeina turnauksessa on lento-, kori-, jalka- ja käsipallo. Käsipallo on meille molemmille ihan uusi laji, mutta pelaamallahan sen oppii. Nyt M:kin tietää, että siinä lajissa pisteitä saa heittämällä pallon toisen joukkueen maaliin. Uutta oli myös se, että käsipallossa palloa saa pomputtaa. Muut lajit olivat onneksi jo ennalta vähän tutumpia :o) Joukkuekaverit ovat nähneet meidän pelaavan vain lentopalloa ja luulevat meidän ehkä osaavan noita muitakin lajeja näkemänsä perusteella. Onneksi saatiin Pekalta jalkapallo, jota hän ei ottanut mukaansa. Voidaan vähän reenata.

Vigo ja Ferrol

M&T: Viikko sitten taidettiin viimeksi kirjoitella tänne. Meillä oli silloin suunnitelmissa lähteä Ferroliin tutustumaan paremmin siihen OM:n toimistoon ja sen yhteydessä toimivaan seurakuntaan. Sunnuntaiaamuna aikaisin käveltiin (koska myöhästyttiin paikallisbussista) bussiasemalle ja noustiin Ferrolin bussiin ilman mitään kiirettä. Bussikin tuli asemalle vartin verran myöhässä ja kuski jäi vielä asemalla juttelemaan lippujenmyyjän kanssa ihan kaikessa rauhassa. Niin espanjalaista. Päivä oli pitkästä aikaa tosi nätti ja maisemat oli hienot. Ferrolissa OM:n kaveri haki meidät asemalta ja mentiin yhdessä kirkolle. Seurakunnan kokouksessa laulettiin paljon, oli opetusta ja T esitteli itsensä seurakunnalle ja kertoili vähän muutenkin itsestään ja elämästään. Vaikka T osaakin jo espanjaa ihan kiitettävästi niin tuossa tilanteessa turvauduttiin englannin kieleen ja tulkkiin. Jumalanpalveluksen jälkeen vielä syötiin kirkolla koko porukalla. Ruokana oli kaikkea hyvää (kanelivanukasta ja pitsaa) ja kaikkea pahaa (brasilialaista tummaa öllöä riisimössöä). Ruuan jälkeen siivottiin vähän jälkiä ja me lähdettiin tutustumaan kaupunkiin yhden nuoren perheen kanssa seurakunnasta. G ja R lapsineen veivät meidät ensin aurinkoiseen satamaan kävelemään ja siitä keskustorille jätskille. Takki oli vielä hyvä apu, mutta muuten oli jo ihan kiva ilma. Jätskikään ei tuntunut kylmältä. Jatkoille mentiin G:n ja R:n kotiin. Kuunneltiin musiikkia, kateltiin valokuvia, juotiin limpparia ja oleiltiin vaan. Kutsuivat meidät uudelleenkin kylään ja mennään kyllä mielellään. Yöksi mentiin OM:n työntekijän luokse. Aamulla oli ihanaa käydä suihkussa, josta tuli paljon lämmintä vettä ja paineella. Aamupalan jälkeen M heitettiin bussiin (M:n piti mennä kouluun) ja T jäi vielä aamupäiväksi sopimaan työhommista. T tekee nyt siis Espanjan OM:lle mainoksia ja esitteitä silleen vapaaehtoispohjalta. Hieno homma kun T saa jotain hommaa mistä tykkää (koulujuttujen loputtua) ja saa harjotella noita kuvanmuokkausjuttuja ja samalla vielä auttaa.

Viikko meni taas aika reippaasti ja sateisesti. Tiistaina käytiin molemmat lentopalloa pelailemassa ja saatiin uusia urheilumustelmia (T polviin ja M käsivarsiin). Keskiviikkona M:llä oli esitelmä espanjantunnilla ja torstaina tunnin mittainen esitelmä antropologian tunnilla "luterilaisuuden vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriin". Molemmat siis espanjaksi ja ihan menestyksellä meni. Loppuaikana Espanjassa ei enää sitten pitäis vastaavia ollakaan. Loppuviikosta oli taas sitten seurakunnan nuorten juttuja, joista tarkemmin vois kertoa Vigon reissusta...

Viime lauantaina käytiin Vigossa seurakunnan nuorten porukan kanssa. Päivä oli ihan kaunis ja päästiin kaverin isän kyydillä Vigoon. Vigossa oli Galician seurakuntien nuortentapahtuma, jossa oli muutamia bändejä, puhujia, ruokaa ja sen semmosta. Tapahtuman nimi oli Contracorriente eli "vastavirtaan". Tapahtuma järjestettiin kahdessa paikkaa, joista toinen oli paikallisen seurakunnan kokoontumispaikka ja toinen jonkunlainen (aika pieni) keikkasali kellarissa. Paikka oli koristeltu ihan tosi hienosti - seinillä ja joka puolella oli kaikkea veteen liittyvää (mm. kastelukannuja ja maalattuja vesipisaroita). Koristelussa oli oikeesti nähty vaivaa. Aamupäivästä tapahtumassa oli kaks bändiä esiintymässä ja puhuja niiden välissä. Sitten oli ruoka (sämpylä) ja leikkejä (joiden aikana meidän porukka kävi Mäkissä). Iltapäivällä oli kanavat, joista me osallistuttiin "luovuus" ja "mahdollisuus" -kanaviin. Illemmalla sitten oli tapahtuman pääkonsertti. Siellä oli taas lämppäribändi ja sitten pääesiintyjä. Pääesiintyjät, The Steels, oli tulleet Briteistä asti ja soittivat ihan kivaa aika perusrokkia (noin M:n mielipiteen mukaan). Illalla meinas olla jo iso väsy ja kotiin päästiin taas saman kaverin isin kyytillä. Meidän porukka oli tuolla aika monikulttuurista, mutta se on täällä seurakunnan porukoissa ihan tavallista koska noin puolet seurakuntien jäsenistä on yleensä maahanmuuttajia. Meitäkin oli paikalla sitten Suomen lisäks Meksikosta, Ecuadorista, Romaniasta, Brasiliasta, Argentiinasta ja tietenki Espanjasta. Oli ihan hauska päivä. Seuraavana päivänä nukuttiinki sitten iso osa päivää kun nukkumaan päästiin vasta aika myöhään.

Maanantai oli M:llä vapaapäivä koulusta, koska taas oli jonkun pyhimyksen päivä. Illalla H, meidän kaveri Ecuadorista, tuli illalla harjoittelemaan meille matikankoettaan varten. Saatiin siis harjotella taas pitkästä aikaa trigonometriaa ja opetustaitoja. Ainiin ja pitää tuosta sikainfluenssastakin vielä kommentoida. Etelä-Espanjassa (kaukana täältä) oli ollut yksi sairastunut, mutta eipä tuosta vielä säikähdetä. Ei meillä siis hätää, pestään käsiä. :o) Muuten täällä vaan odotellaan epätoivoisesti kesää. Tulis jo. Täällä on kylmä. Suomessa lämpösiä kelejä on kuulemma viime aikoina riittänyt. :P Noh, perästä tullaan täällä etelässä!

Pääsiäissadetta

M&T: Aateltiin äsken lähteä kauppoihin käymään, mutta satoi ihan kaatamalla. Sitten aateltiin, että ei mennäkkää vaan kirjotetaan blogia. Saatiin tietokone auki ja nyt ilmassa ei oo enää merkkiäkään sateesta :P Tämmöstä täällä on. Eilen satoi jopa rakeita. Ikinä ei kannata lähteä ulos ilman sadekamppeita jos ei sitten välttämättä halua kastua. :D Mutta kyllä me vielä uskotaan siihen, että Espanjassa on välillä lämmintäkin. Se kesä vois vaan alkaa jo! Onneks ulkona on kuitenkin lämpöstä reilusti päälle 10 astetta koko ajan. Se vähän ilostuttaa mieltä. :o)

Viime aikoina täällä ollaan vietetty aikaa ensin lepäilyn ja nyt sitten koulujuttujen merkeissä. M palaili Espanjan kotiin viime viikolla maanantaina ja T heti perään tiistaina. Siitä aloitettiin viiden päivän lepäilyputki. Oli mukavaa. Kateltiin elokuvia, hengailtiin, kokkailtiin ja käytiin kävelyillä pihalla aina kun siltä tuntui. Pääsiäistä ei oikeastaan vietetty erikoisemmin. Sunnuntaina käytiin jumalanpalveluksessa ja sen jälkeen limpparilla muutamien kavereitten kanssa. Siitä sitten jatkettiin pienemmällä porukalla pelaamaan biljardia. Myöhemmin sunnuntaina käytiin vielä läheiseen puistoon pystytetyillä pääsiäismarkkinoilla. Siellä oli paljon kaikkia käsityöläisten tuotoksia ja leipomuksia ja yrttejä ja oli siellä ennustajaeukkokin. Lapsia pyöritettiin karusellissa, joka ei ollut sähköä nähnytkään. Kahden karusellin välissä oli setä, jonka työnä markkinoilla oli pyörittää kampea, joka pyöritti molempia karuselleja. Ihmeteltiin sitä hetken aikaa. Puiston reunalla oli myös mies, joka piti jotain ihme showta. Se oli vähän niinkun joku pellen ja tanssijan ja jonglööraajan sekoitus. Vähän outo, mut ihan kiva. Muuten pääsiäistä ei täällä kauheasti huomannut. Kaupoissa myytiin kyllä paljon suklaamunia ja osa niistä oli ihan älyttömän isoja! Varmaan yli 20 cm korkeita. (Nyt taas sataa ulkona vettä ihan kaatamalla) Maanantai eli Suomessa "toinen pääsiäispäivä" oli täällä jo ihan tavallinen arkipäivä. Me tehtiin maanantaina vaihtariporukalla ruokaa yhen vaihtaritytön kotona ja vietettiin iltaa siellä. Kämppiksilläkin oli jo koulua. Paitsi J-kämppiksellä ei vielä ollut koulua. Se oli reissussa jossain ja kukaan ei ollut nähnyt miestä kahteen viikkoon ainakaan. Kellään meidän kämpässä ei ollut tietoa missä mies hiihtää tai milloin tulee takaisin. Torstaina se sitten palas taas kotiin reissattuaan läpi Keski-Euroopan. :o)

M:n koulu alkoi tiistaina ja koulutehtäviä alkaa olla pöydällä kasautuneena jo ihan kiitettävästi. Seuraavat viikot menee varmaan aika tarkkaan koulukirjojen (espanjaksi :S ) kanssa. Toivottavasti aurinko paistaa niin pääsee ulos lukemaan. Tiistaina M kävi myös pelailemassa lentopalloa yliopiston porukan mukana (T jäi kuuntelemaan JYP:n peliä radiosta). Siellä lentopallossa alkoi uusi ryhmä, joka oli vielä kivemmän oloinen kuin edellinen. Aateltiin molemmat alkaa käymään siellä ihan viikottain. Kiva päästä pelaamaan tolleen säännöllisemmin pitkästä aikaa! Eilen käytiin seurakunnalla perjantain jumalanpalveluksessa. Siellä oli esiintyjävieraana Benjamin Rivera ja oli aika kova meno päällä - pääasiassa vain esiintyjällä :D Huomenna mennään taas Ferroliin. Ferrolissa on se OM:n (Operaatio Mobilisaatio = kristillinen lähetysjärjestö) Espanjan toimisto, josta ollaan kyselty T:lle hommia. Kerran jo käytiin tutustumassa toimiston väkeen ja huomenna mennään tutustumaan toimiston yhteydessä toimivaan seurakuntaankin. Samalla varmaan katotaan tarkemmin niitä töitä, mitä T vois niille tehdä. Suunnitelmissa on ainakin ollut jotain tietokonehommia ja mainosten suunnittelua ja tekemistä. Mutta sen näkee sitten huomenna. Tällä hetkellä ulkona sataa vettä ja paistaa aurinko yhtäaikaa. Pitää kohta lähteä pihalle ja ei ehkä kannata unohtaa sitä sateenpitävää takkia. :P

Etelänreissu 2 ja piipahdus Suomessa

T: Edellisestä blogista onkin taas kulunut jo tovi tai kaksi. Ensin matkattiin Minnan kanssa Madridiin. Kun Minna lähti keräämään graduaineistoa laivalle, matkaseuraksi minulle saapui Suomesta Emppu, Lasse, Pelle ja Teuski. Saimme Madridista alle vuokra-auton ja suuntasimme kohti reilun viikon mittaista seikkailua. Aluksi otimme suunnan kohti luoteis-Espanjaa hyvien lintupaikkojen, Monfraguen kansallispuiston ja La Serenan aroalueen kautta.

Kun oltiin Huelvan kaupungissa Espanjan lounaisnurkassa, päätettiin käydä kahvilla Portugalin puolella. Matkaa rajalle oli vain napakan kivenheiton verran eli parisenkymmenentä kilometriä. Ja kannatti käydä. Oikein maukkaat kahvit oli naapurimaankin puolella. Samalla sai ruksata listaan yhden vieraillun maan lisää. Tosin Minnan kanssa ollaan suunniteltu Portugalin vierailua muutenkin. Täältä Santiagosta pääsee Portoon helposti ja kohtalaisen edullisesti bussilla. Eikä matkakaan kestä kovin montaa tuntia.

Portugalin vierailua seuraavana aamuna suuntasimme kohti Doñanan kosteikkoaluetta. Parhaat lintupaikat löytyivät parinkymmenen kilometrin hiekkatietaipaleen takaa. Tiellä oli jonkin verran sateen tekemiä koloja, jonka vuoksi matka tuntui kolminkertaistuvan kuoppia väistellessä. Pimeän tultua lähdimme kohti Tarifan niemeä, Espanjan mantereen eteläisintä kohtaa. Tuulisessa Tarifassa kiikaroitiin Marokon suuntaan ja ihasteltiin komeita maisemia. "Etelän lämmöstä" nautittiin pipot päässä ja hanskat kädessä. Sain kännykkään puhelinoperaattorilta viestin, jossa toivotettiin tervetulleeksi Marokkoon. Saattoi olla pientä vinoilua Maroc telecomilta. Ehkä siellä olisi ollut lämpimämpää, mutta kapeimmillaan 14 kilometriä leveä Gibraltarin salmi erotti meidät Afrikan mantereesta.

Tarifan niemestä ajettiin jonkin matkaa itäänpäin briteille kuuluvalle Gibraltarin niemelle Gibraltarilla tuuli oli leppoisaa Tarifan niemen suojatessa meitä pahimmalta myräkältä. Apinoista, historiasta, tippukiviluolasta ja maisemista päästiin nauttimaan mukavassa lämmössä. Niemen kärjessä olevan majakan luota nähtiin lisäksi kaukana laivojen välissä uiva delfiiniparvi. Meidän ympärillä pyörinyt suuri turistilauma ei innostanut meitä, joten päätimme mennä kohti pohjoista.

Illaksi kerettiin vielä Fuente de Piedran järvelle, joka on yksi euroopan tärkeimmistä flamingojen pesimäpaikoista. Yövyttiin makuupusseissa aivan järven rannassa. Pelle ja Teuski nukkuivat lintujen katselua varten rakennetussa katoksessa ja me loput makuualustojen päällä taivasalla. Aamulla hieman ennen auringonnousua heräsimme vesisateeseen ja taivasalla nukkuneet siirtyivät autoon etsimään karannutta unta. Aamun valjettua jatkoimme vesisateessa matkaa kohti Sierra Nevadan vuoristoa. Matkasimme ylöspäin mutkittelevaa tietä sankan sumun tai alhaalla roikkuvien pilvien ympäröimänä. Ylöspäin mentäessä lämpötila laski ja lumi lisääntyi samaa tahtia. Parhaimmillaan tien vieressä kohosi kahden miehen mittaiset kinokset. Aurauskepitkin olivat astetta jämerämpiä, metallisia ja yli 3 metriä pitkiä. Takaisin kääntyminen pyöri jo ajatuksissa, mutta jatkoimme kuitenkin eteenpäin ja lopulta saavutimme tien pään 2500 metrin korkeudessa merenpinnasta. Näkyvyys oli edelleen heikko ja tunnelma jopa lähes aavemainen. Jalkojen alla oli valkoista lunta ja joka puolelle katsottaessa näkyi vain vaaleaa sumua. Jonkin aikaa ihmeteltyämme pilvipeite kuitenkin alkoi repeillä ja hetken päästä saimme ihailla kauniita vuoristomaisemia.

Valitettavasti meillä oli enää reilu päivä aikaa nauttia yhteisestä retkestämme, joten lähdimme jatkamaan matkaamme kohti Madridia. Viimeisenä päivänä ehdimme pyöriä vähän matkaa Madridin eteläpuolella. Lopulta kuitenkin palasimme lentokentälle, mistä yhteinen retkemme oli alkanut. Retkiseura palasi Suomeen ja itse seurasin perässä parin päivän päästä. Välissä vietin yhden yön Madridissa Davidin luona ja toisen yön Frankfurtin lähettyvillä. Kiitos vielä kaikille mukavasta retkiseurasta.

Suomessa kevät oli edennyt ja lumet olivat jo ainakin teiltä sulaneet pois. Keskiviikkona heti suuntasin Pieksämäelle esittämään opinnäytetyöni ja hoitamaan muita valmistumiseen liittyviä velvollisuuksia. Ne hoitui onneksi kaikki saman päivän aikana ja nyt odotellaan todistuksia koululta. Loppuaika Suomessa kuluikin sitten nopeasti, lähinnä kavereiden ja perheenjäsenten seurassa. Mukava oli nähdä monia tuttuja tässä välissä. Vaikka vajaa viikko niin monen ihmisen näkemiseen onkin aivan liian lyhyt aika.

Palasin Espanjaan lentämällä Tampereelta, Milanon kautta, Madridiin ja vietin jälleen yhden yön Davidin luona. Madridista matkasin tuttuun ja turvalliseen Santiagoon junalla. Yhteensä 7 tuntia kestänyt matka meni ohitse yllättävän nopeasti. Perillä Santiagossa odotti aurinkoisen Minnan lisäksi pilvinen sää. Siitä alkoi rento pääsiäisen vietto, joka loppui tänä aamuna Minnan lähtiessä kouluun.

M Logos Hopella Hollannissa

M: Terkkuja Logos Hopelta! Oon nyt ollut täällä laivalla nyt viikon verran ja oon kyllä viihtynyt. Oon täällä siis laivan koululla keräämässä graduaineistoa ja aiheena tutkimuksessa on monikulttuurisen koulun kulttuuri. Viime perjantaina illalla lähettiin T:n kanssa Santiago de Compostelasta lentokoneella Madridiin. T:n piti olla Madridissa vasta lauantaina, mutta se tuli mun kanssa lentokentälle yöksi. Mun lento Eindhoveniin lähti lauantaina aamusta ja jätin T:n lentokentälle oottelemaan serkkujaan. Nukuin koko lennon, eli en tiiä oikeen kauanko se kesti :o) Lentokentältä menin bussilla rautatieasemalle ja sieltä junalla Haagiin. Haagissa jatkoin ratikalla ja kävellen laivalle. Kysyin tietä muutamilta paikallisen näköisiltä ja löysin ihan hyvin perille.

Laivalla mut ohjattiin suoraan koululle ja pääsin suoraan seuraamaan ensimmäisiä oppituntejani laivalla. Olen täällä koulun johtajaopettajan vieraana ja se on mulle näyttänyt paikkoja ja opettanut laivan tavoille. Täällä kouluviikko on käytännön syistä tiistaista lauantaihin. Seuraavat kaksi päivää (su ja ma) käytin siis laivaan ja muutamiin koulun materiaaleihin tutustumalla. Olin myös laivan keittiössä vapaaehtoisena yhtenä iltapäivänä. Oli ihan hauskaa vaikka työ oli aika rankkaa siellä. Porukka oli kuitenkin mukavaa ja työkin sen kautta ihan hauskaa. Oon laivan lisäks tutustunut rantaan ja sataman ympäristöön jonkun verran. Koulun kanssa käytiin vierailemassa muutamassa museossa ja nähtiin mm. se ”tyttö ja helmikorvakoru” –maalaus. Oli muuten hienompi kuin kuvissa. Käytiin yks päivä tutustumassa Hollannin parlamenttitaloonkin. Saatiin istua niitten istuntosalissa kansanedustajien paikoilla. Jeejee. Päivät on ollut täällä koko ajan täynnä ohjelmaa. Kolmeen asti oon ollut koululla ja iltaisin on aina jotain ohjelmaa tai sitten koulun materiaalien kaivelua. Ensi viikolla teen myös haastatteluja havainnointien lisäksi. Täällä tapaa päivittäin ihan tosi paljon uusia ihmisiä ja tutustuu ihmisiin joka puolelta palloa. Laivan työntekijät on nimittäin tulleet tänne vähän joka puolelta maailmaa. Oon ehtinyt jo tutustua vähän laivan kaikkiin suomalaisiin. Täällä on noin 10 suomalaista. Päivät on aika mielenkiintoisia ja koko ajan on paljon menoa.

Maanantaina aamulla lähetään seilaamaan kohti Edinburghia, Skotlantia. Seilaus kestää tiistai-iltaan asti. Toivotaan, etten tulis merisairaaks.. :P Edinburghissa olen laivalla vielä viikon mukana ja 6.4. palailen Rooman kautta takaisin Santiagoon. Täällä oon nauttinut pimeän ja kylmän yhdistelmästä. Espanjan lämpösien iltojen jälkeen on ollut jotenkin rauhoittavaa kun on täällä on ollut iltaisin pimeää ja vilpoista. Toisaalta on välillä ikävä Espanjan lämpösempiä kelejä. Rannalla on kyllä ihan kiva olla vaikka on kylmä. Siellä näkee aina paljon leijoja ja surffareita. Hassua kun ei oikeen tiiä onko enemmän ikävä Suomen koleaa kevättä vaiko Espanjan lämpöä. Eniten ehkä kuitenki ihmisiä ikävä. Mutta en oo koskaan ollut kauhean kova kaipailija. Elellään nyt täällä kun kerran täällä ollaan :o) Ette arvaa, mikä homma on ollu kirjottaa kaikki äät ja ööt! :D

Reissussa etelä-Espanjassa

T&M (enimmäkseen M): Nyt taas pitkästä aikaa kirjotellaan. Oltiin välillä tuossa reissussa etelä-Espanjassa ja siitä on pitänyt kirjotella, mutta on aina siirtynyt ku siinä reissussa olis niin paljon kertomista :D Mutta kerrotaan nyt kuitenki.

Päivä 1. Lennettiin Santiagosta Madridiin (M:n lento kolme euroa :p). Lentokentällä meitä ootteli Tuomaksen kaveri David isänsä kanssa. Davidin isä on lentokentällä töissä ja siks sekin tuli meitä vastaan. David oli jättänyt autonsa poliisien paikalle ja just kun tultiin autoon tuli myös poliisit paikalle. David kertoi poliiseille, että muualla ei ollut vapaita paikkoja ja että tuli vain hakemaan kaverit lentokentältä. David ajoi auton pois paikalta, poliisit pääsivät omalle paikalleen ja asia oli kunnossa. Espanjalainen tyyli hoitaa asiat ;). Davidin kotona oli paikalla myös D:n tyttökaveri Marga ja albiinofrettityttö Maya. Fretit on siis sellasia vesikon olosia tosi touhukkaita kotieläimiä. Syötiin vähän iltapalaa ja mentiin nukkumaan.

Päivä 2.
Aamulla kun heräiltiin, oli meijän isäntäväki jo lähtenyt töihin. Me syötiin aamupala ja lähettiin käymään kaupoilla. Madrid on meille molemmille jo ennestään tuttu paikka, joten ei jaksettu lähteä keskustaan asti. M löysi vyön ja lenkkarit ja oli iloinen. T löysi farkut, vyön ja hukkaamansa vesipullon ja oli iloinen. Kolmen maissa mentiin metrolla Davidin vanhempien luokse syömään. Matkalla metrotunnelissa törmättiin sattumalta Margaan ja mentiin yhdessä loppumatka. Davidin äiti oli tehnyt lihapullia. Siis ei lihapullia ja perunamuusia tms. vaan ihan pekkiä lihapullia espanjalaiseen tapaan :D Syötiin siis lihapullia kastikkessa, mutta hyvää oli. Seuraavaks lähettiin hakemaan meijän reissuseuraa lentakentältä. T:n kaveri Ossi ja Ossin kaveri Minttu oli siis meijän kanssa tuolla etelässä. Lentokentältä lähdettiin kohti Orgazin pikkukylää Toledon lähellä, missä Davidin perheellä on viikonloppu/loma-asunto. Matkalla pysähdyttiin Toledossa syömässä mm. epäilyttävän näköisiä merenelävistä tehtyjä ruokia. Pikkumustekaloja, kalmaria, mustekalanrenkaita ym. onneksi oli myös perunaomelettia ja muuta kunnolla syömäkelpoista. Ruoan jälkeen suunnattiin suoraa päätä nukkumaan.

Päivä 3.
Aamulla herättiin aikaisin ja lähdettiin ennen auringonnousua kohti Monfragüen kansallispuistoa. Parin tunnin matka meni nopeasti pienessä unenpöpperössä. Perille päästyämme nähtiin heti aluksi villisika kahden porsaan kanssa. Ihailtiin pieniä rohkijöitä kaukoputkilla kun ne tonkivan kuivasta maasta jotain naposteltavaa. Hetken päästä nähtiin kaukana pieni lauma saksanhirviä. Tässä vaiheessa mukaan liittyi Davidin kaveri Hector, joka oli T:n tuttu jo muutaman vuoden takaiselta Espanjan visiitiltä ja pari muuta tyyppiä. Päivän lämmettyä lähtivät liikkeelle myös korppikotkat ja muut petolinnut, joista paikka on erityisen kuuluisa. Päivän aikana ihmeteltiin suurta ihmismäärää mutta syy selvisi, kun huomasimme puiston sisällä olevassa pikkukylässä meneillään olevan lintuharrastustapahtuman. Paikalla oli paljon ihmisiä, sekä useita erilaisia näyttely- sekä myyntikojuja. Myynnissä oli kiikareita, kaukoputkia, jalustoja, kameroita, kirjoja, äänitteitä ja kaikkea muuta lintuharrastukseen liittyvää materiaalia. Paikan ylitse lensi vielä muutama isohko kurkiaura. Lienevätkö matkalla Suomeen? Päivän lopuksi kipusimme kävellen reilun tunnin verran pienen vuorenrinteen päällä sijaitsevaan vanhaan linnoitukseen, jonka luona söimme eväitä. Korppikotkat liisivät välillä niin läheltä ohitse, että melkein sai väistellä. Kun illalla viimein päästiin takaisin majapaikkaamme Orgazin pikkukylään, ei tarvinnut unta kauaa houkutella.

Päivä 4.
Päivä oli aika sateinen, mutta lähdettiin autoilemaan silti. Käytiin kattomassa isotrappeja. Pojat huuti takapenkiltä "Trappi trappi!" ja Marga kuuli "Bradpitt bradpitt!" Jotain mielenkiintoista myös muussa kuin lintumielessä siis. Eihän se Brad siellä ollu, mut ei se mitään. Autolla kierreltiin myös luonnonpuistossa, jossa nähtiin pitkästä aikaa järviä. Täällä järviä kun on aika tosi paljon harvemmassa kuin Järvi-Suomessa. Matkalla pysähdyttiin vielä pienellä vesiputouksella. Ilta vietettiin tutustuen Toledoon ja sen vanhaan kaupunkiin. David ja Marga jatkoi matkaa Madridiin ja sanottiin niille heipat toistaiseksi. Toledossa syötiin herkullista kiinalaista pöperöä ja mentiin nukkumaan.

Päivä 5.
Autoilupäivä. Aamulla haettiin meidän komia vuokra-auto ja lähdettiin ajamaan kohti Sevillaa. Matkalla pysähdeltiin pari kertaa kauppaan ja syömään. Nii, ja ehkä maailman kolkoimmalle huoltoasemalle. Paikka oli ISO ja TYHJÄ, uusi ja likainen. Vähän outo myös. Vaikea kuvailla :D Koko päivä melkein meni ajellessa. Illaksi ehdittiin Sevillaan nukkumaan.

Päivä 6.
Aamusta lähdettiin heti Doñanan kansallispuistoa kohti. Doñanassa oli paljon kaikkia tipuja ja semmosia, ja nähtiin peuroja ja kuultiin faaraorotta. Se juos huutaen meidän jalkojen alla kulkeneen pitkospolun alla. Sitä kai vähän pelotti kun me oltiin niin isoja. :S Ilvestä ei nähty vielä. Käytiin pitsalla sedän luona, joka hehkutti Kimin formulailutaitoja. Yöksi mentiin leirintäalueelle meren rantaan. Oli mukava nukkua teltassa taas pitkästä aikaa.

Päivä 7.
Aamupala syötiin rauhassa kunnon aamupala leirintäalueella. Käytiin hiekkadyyneillä katsomassa isoa tuulta, aaltoja ja hiekkapöllyä - ja niitä dyynejä. Ei oltu kauaa, ku silmät oli niin täynnä hiekkaa ettei ois enää ees nähnyt mitään. Päivällä ajeltiin Doñanan kansallispuiston alueella eikä nähty ilvestä ja lähdettiin takaisin kohti Sevillaa. Matkalla kierrettiin (harhailtiin) muutamaan pikkukylään ja löydettiin lopulta yhdestä jopa polttonestettä Trangiaan. Oltiinkin etsitty sitä vasta nelisen päivää. Täällä polttonestettä myydään maalikaupoissa eikä huoltoasemilla. Loogista. Illalla mentiin Sevillaan, kierreltiin kaupunkia vähän, syötiin ja mentiin nukkumaan. Sevillassa on muuten hieno linna ja ihan kiva katedraali kanssa!

Päivä 8.
Aamusta lähdettiin etelään kohti Välimerta. Ensimmäisenä etappina meillä oli Tarifa, joka on Espanjan eteläisin kärki. Siellä meitä vastassa oli taas lentävää hiekkaa, tuulta, merta ja isoja aaltoja. Jatkettiin matkaa tuon surffariparatiisin jälkeen Gibraltarille. Gibraltarille päästäksemme meidän piti mennä tullista läpi ja näyttää passikin! Oltiin sitten Englannissa. Ja ihan tosissaan Englannissa. Siellä kaikki puhu ihan oikeaa brittienglantia ja kaikki kyltit ja radiokin oli englanniksi. Niitten prinsessa Annekin oli samana päivänä siellä kylässä. Käytiin kattomassa tippukiviluolaa ja apinoita. Apinat oli kyllä aika tuttavallisia. Sanoisin, et jonkun lemmikkiapinoita, jotka esitti villejä. Mutta olihan ne ihan hauskoja. Illaksi ehdittiin Torremolinokseen asti. Riemu ratkesi, kun huomattiin että Torremolinos oli sopivasti meidän reitillä juuri nukkumatauon kohdalla! Haluttiin välttämättä kokea tuo suomalaisten oma lomamesta :D Jäätiin yöksi Camping Torremolinokseen ja nähtiin siellä muitakin suomalaisia.

Päivä 9.
Aamulla kerättiin tavarat autoon ja lähdettiin kävelemään rannalle. Näytti ihan kesältä. Käytiin ostamassa vähän evästä ja jatkettiin kohti Granadaa. Granadassa käytiin tutustumassa Alhambraan, joka on muslimien rakentama "taivas maan päällä". Siellä oli siis paljon puutarhaa ja kaikkia hienoja rakennuksia. Tuo paikka on varmaan kesällä tosi upea kun puutarhat oikeasti on loistossaan. Oli se nytkin ihan kokemisen arvoinen. Ajeltiin vielä hieman kohti pohjoista ja pysähdyttiin seuraavaan kartalla olevaan leirintäaluemerkkiin. Yö oli vähän viileämpi, joten otettiin paikat bungalowista ja nukuttiin siellä oikein mukavasti.

Päivä 10.
Aamulla lähdettiin seikkailulle Despeñaperrosin luonnonpuistoon, jonka kylkeen oltiin edellisenä iltana jääty yöksi. Käveltiin muutama tunti auringonpaisteessa, nähtiin kaksi käärmettä, juotiin vettä lähteestä ja etsittiin ilveksiä. Ilvekset on ilmeisesti hyviä piiloeläimiä. Ei nähty niitä koko reissulla vaikka kuinka yritettiin. :o( Mutta ei se mitään, ens kerralla sitte. Kävelyn jälkeen kokkailtiin rauhassa kauniissa maalaismaisemassa, jossa oikeasti kuului lehmänkellojen kilkatusta. Päivän lopuksi oltiin jo taas Madridissa Davidin ja Margan kotona. Käytiin vielä katsomassa Madridin tärkein nähtävyys - mansikkapuukarhu, ja syötiin kaupungilla. Yöllä vasta ehdittiin nukkumaan. Me nukuttiin Davidin siskon luona.

Päivä 11.
Aamulla nukuttiin rauhassa (Ossi ja Minttu oli jo aamulla lähteneet Espanjasta poispäin) ja heräämisen jälkeen lähdettiin Davidin ja kavereidensa kanssa reissaamaan vielä päiväksi. Käytiin vuorilla katsomassa lunta ja laskettelijoita ja maisemia kanssa. Vuorten toisella puolella sitten vietettiin rento aurinkoinen päivä Segovian kaupungissa. Oli mukavaa. Nähtiin hieno linna (vähän niinku jonkun prinsessan) ja roomalaisten rakentama akvedukti (joku vesijohto). Illalla vielä palautettiin vuokra-auto lentokentälle ja syötiin iltaruoka. Oltiin Davidin luona yö ja aamulla palattiin takaisin kotoisaan Santiagoon ja palailtiin omaan Espanjan arkeen.

Siinäpä se reissu. Tuon reissun jälkeen ollaan elelty Santiagossa. M:llä oli synttärit ja meillä oli iso kasa kavereita syömässä. Tehtiin lettuja vaikka kuinka paljon! Oli kivat synttärit. M sai Suomestakin paketin :o) Tällä viikolla ollaan molemmat tehty ihan tosi paljon kouluhommia. M on valmistellut graduaineiston keräämistä ja T on tehnyt valmiiksi opinnäytteen ja viilaillut vielä viimeisiä koulutehtäviä. Täällä on ollut jo lämmintäkin :o) Sandaalit ja t-paidat on jo ollut käytössä. Tänään käytiin yhteistuumin parturissa. 8,50 per pää tuli hiustenleikkuille hintaa. M:llä oli kolmas kerta elämässä parturissa. Nyt mennään tekemään ruokaa ja lähetään illalla uusiin seikkailuihin. T lähtee ensin etelään viikoksi ja siitä suoraan Suomeen toiseksi. T reissaa ensin serkkujensa kanssa ja sitten tulee esittelemään opinnäytteensä ja hoitamaan muutamia asioita Suomeen. M lähtee keräämään graduaineistoa Logos Hope-nimiselle laivalle Hollantiin ja sieltä laivassa Skotlantiin. Nyt menoks nii ehtii.

A Coruña, autoilua pohjoisessa, jalkapalloa ja karnevaalia

M: Viikonloppuna tehtiin reissu kohti vielä vähän pohjoisempaa Espanjaa. Mentiin sunnuntai-aamuna junalla A Coruñan kaupunkiin. Oli aika kaunis kaupunki. Aurinko paistoi koko päivän kun käveltiin hiljokseen rantaa pitkin kaupungin ympäri. Isot aallot pyyhki hienoa hiekkaa uimarannalla, joka on heti rantabulevardin vieressä. Rannalla oli jopa muutama surffaaja oottelemassa kesää ja isompia aaltoja. Rannan jälkeen vastaan tuli akvaario, joka oli kans ihan kiva paikka. Siellä sai harjotella merimiessolmuja yhessä pisteessä. Nii ja siellä oli semmosia nauhakaloja ja merihevosia. Ne oli sen päivän lempparit. Akvaariolta jatkettiin kävelyä Herculeen tornille, jonka on roomalaiset rakentaneet aikoinaan. Tällä hetkellä sitä kyllä rempattiin, että ei sitten menty sinne sisälle asti kurkistelemaan. Ulkoapäin torni näytti kyllä lähinnä 70-luvulla (1970-l siis) rakennetulta.. Mutta tornin ympäristö oli nättiä. Tornia ympäröi iso puistoalue ihan meren rannassa. T näki siellä jotain mielenkiintosia tirppojakin. Käytiin vielä vanhassa keskustassa syömässä ja siitä jatkettiin karnevaalimeiningin (mistä lisää myöhemmin) lävitse jalkapallostadionille. Jalkapalloa olivat pelaamassa Valencian joukkue ja Coruñan oma ”Deportivo”. Tunnelma katsomossa oli aikamoinen. Kaikki piti kovaa mölyä ja pähkinänkuoria putoili yläilmoista. Peli vilahti ohi jotenkin tosi nopeasti – paljon nopeammin ku telkkarissa. Ihan hyvin ne pelaili :o) David Villa teki ekan maalin Valencialle ja sai jonkun ajan päästä punasen kortin ihan silkasta hölmöilystä. Heti sen jälkeen Coruña tekikin tasoitusmaalin ja peliä pelattiin 1-1 –tilanteessa loppuun asti. Ois ollu kiva jos jompikumpi ois voittanu. Mutta oli tuokin ihan hieno kokemus. Suosittelen.

Maanantaina jatkettiin matkaa vuokra-autolla A Coruñasta Ferroliina ja Valdoviñoon. Matkalla pysähyttiin myös muutamassa pienemmässä kylässä. Aamupala syötiin Sada- nimisen kylän rannalla. Siellä oli meidän kavereina tyyppejä, jotka keräili rannalta laskuveden jälkeensä jättämiä simpukoita. Varmaan ravintolan maanantaipäivän ruokatarjonta tuli siitä mutakosta. Valdoviñossa käytiin yhellä järvellä ja kallioisella merenrannalla, missä tutustuin Carlos-nimiseen sisiliskoon. Paluumatkalla pysähdyttiin Ferrolissa OM:n (Operaatio Mobilisaatio) Espanjan toimistolla juttelemassa, josko niillä ois Tuomakselle tarjota jotain hommia. Kyllä siellä ainakin jotain tekemistä on :o) Katsotaan nyt täällä rauhassa, että miten hommat lähtee toteutumaan kun kuitenkin eri kaupungeissa asutaan. Jäätiin Ferroliin vielä illalliselle toimiston pariskunnan kauniiseen, n. 300 vuotta vanhaan (rempattuun) kotiin, jossa oli metrin paksuiset kiviseinät. Myöhään illalla palattiin takaisin A Coruñaan. Tiistai-aamuna palautettiin auto lentokentälle ja palattiin junalla Santiagoon.

Santiagossa päästiin nyt sitten kunnolla näkemään se karnevaalimeininki, josta aiemmin tuolla jo vihjasin. Täällä oli siis tiistaina karnevaali, jonka juhlimisen osa porukasta aloitti jo nelisen päivää ennen varsinaista karnevaalia. Kaduilla oli jouluvalojen näköiset ”karnevaalivalot” ja vastaan tuli silloin tällöin ihmisiä esim. merirosvoiksi tai pelleiksi pukeutuneina. Karnevaalia juhlitaan täällä sen vuoksi, että paaston aika alkaa 40 päivää ennen pääsiäistä, eli juuri nyt tiistaina. Ennen paaston ajan alkua pitää siis juhlia varastoon, että jaksaa sitten paastota (jos paastoaa – juhlia kannattaa vaikkei paastoaisikaan). Tiistaina karnevaali huipentui kulkueeseen, joka meni tuosta meidän ulko-oven edestä. Kesti kaksi tuntia, kun kulkue ohitti meidät! Oli aikamoinen. Puvut oli ihan viimeisen päälle kaikilla kenkiä myöten. Osalla oli tanssikoreografioita, osalla outoja autoja, rekkoja, aaseja, poneja, minimopoja yms kulkuvälineinä ja osalla näytelmiä esitettävänä katsojille. Tuohon valmistautumiseen on varmaan mennyt ihan älyttömästi aikaa. Mutta hieno oli. Kuvia löytyy jonkun verran netistä: tuomas.pic.fi –osoitteesta kansiosta Espanja2009.

Huomenna lähdetään taas reissuun. Muutama kaveri Jyväskylästä tulee Madridiin ja sieltä me lähetään porukalla viikoks eteläisempään Espanjaan. Lämpöä. :o) Kirjoitellaan blogiin taas kun palataan. Moi!

Anticiclon eli epätornado

T: Siitä onkin aikaa, kun tänne viimeksi kirjoiteltiin. Reilun viikon ajan ollaan saatu nauttia hyvistä säistä tai epätornadosta (anticiclon) kuten paikalliset asian ilmaisevat. Sadetta ei ole ollut pitkiin aikoihin eivätkä pilvet ole varjostaneet aurinkoa. Päivisin lämpötilat ovat pyörineet 15 asteen tietämillä ja aurinkoisissa paikoissa on tarennut t-paidalla. Ravintolat ja kahvilat ovat nostaneet pöydät ja tuolit ulos ja ihmiset näyttävät viihtyvän terasseilla ja ulkotiloissa. Myös puistot ovat täynnä ihmisiä. Osa puistojen puista on kauniissa vaaleanpunaisessa kukassa. Lisäksi Minnan silmät, korvat ja nenä kertovat ilman siitepölypitoisuuden lisääntyneen. Ei kuitenkaan liialliseksi haitaksi asti. Meidän ikkunan takana kujertaa päivisin pulut ja iltaisin sujahtelevat pienet lepakot. Muutamasta pienestä yrityksestä huolimatta onnistuneet lepakon lentokuvat on ottamatta.

Maanantaina ja tiistaina täällä on karnevaalit, kun ihmiset juhlivat paastonajan alkamista. Ilmeisesti tapana on riehua hullun lailla juuri ennen hiljentymistä paastoon. Tosin nykyään ihmiset taitavat ottaa osaa ainoastaan riehumiseen. Jo eilen illalla oli kämppis-Juhan mukaan kadulla kulkenut naamiaisasuihin pukeutunutta väkeä. Saa nähdä millaiset karkelot on sitten alkuviikolla.

Ollaan ehditty nauttia hyvästä säästä monella tapaa. Monte Gozon valloituksen jälkeen ollaan valloitettu toinenkin nyppylä tässä kaupungin vieressä. Monte do Pedroson korkein kohta on noin neljän kilometrin päässä tästä meidän asunnolta reilun 400 metriä kaupunkia korkeammalla ja juuri sopivan päiväkävelymatkan päässä. Huipulta avautuu kauniit näkymät Santiago de Compostelan kaupunkiin sekä Galician maakunnan kumpuilevaan metsäiseen maastoon. Aina siellä täällä pilkottavat tähänkin aikaan vuodesta vihreänä loistavat pellot ja pienet kylät.

Sunnuntaina herättiin aamulla aikaisin ja hypättiin aamujunaan kohti Vigon satamakaupunkia, joka sijaitsee Santiago de Compostelasta noin 90 kilometriä etelään. Kaupungissa on lähes 300 000 asukasta, mutta silti se vaikutti hyvin samankokoiselta Santiagon kanssa. Täällä asukkaita on "vain" noin 100 000. Keli oli jälleen mitä parhain ja vaikka kaupunki ei sinällään ollut kovin erikoinen, nautittiin mukavasta ja leppoisesta kävelystä ylös ja alas kaupunkia. Täällä kaupungit ovat usein vielä Jyväskylääkin mäkisempiä, joten lyhytkin matka voi tuntua yllättävän pitkältä. Vigosta tullessa jäimme junasta Pontevedran kaupungissa, joka on vähän Santiagoa pienempi kylä. Nautimme muutaman tunnin kävelystä rautatieasemalta rantaan ja takaisin auringon pikkuhiljaa laskiessa. Reissu oli varsin onnistunut kaikin puolin, vaikkei mitään erikoista tehtykään.

Muita viimeaikoina tapahtuneita asioita ovat olleet mm. kämppis-Paulin 21-vuotis synttärit, joita vietimme kiinalaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää (ainakin omasta mielestä) ja hinnat varsin sopivat. Paul pääsi vielä harjoittelemaan kiinankielen taitojaan. Ystävänpäivänä oltiin seurakunnan nuorten kanssa jakamassa hyvää mieltä ja pieniä ystävänpäivälahjoja (kukkia ja karkkia) vanhassa keskustassa. Oli ihan mukavaa, vaikka jaettava tavara loppuikin hieman nopeammin kuin oltiin ajateltu.

Kahtena iltana ollaan käyty kuuntelemassa live-musiikkia paikallisessa kuppilassa. Ensimmäisellä kerralla esiintyi ryhmä, joka soitti Galician kansanmusiikkia. Soittimina olivat mm. säkkipilli, kitara, simpukankuoret, huilu ja muutama erilainen rumpu. Musiikki kuulosti hyvin paljon irlantilaiselta musiikilta. Molemmat ovatkin kelttiläisestä taustasta, minkä vuoksi ne ovat hyvin samankaltaltaisia. Samaista musiikkia kuulee aina silloin tällöin katusoittajilta, joilta saattaa löytyä lähes mitä soittimia tahansa nokkahuilusta säkkipilliin. Toinen live-musiikki kerta oli flamencoa kitaralla soitettuna. Lisäksi muutama biisi tuli myös laulettuna. Sivistyneemmät katsojat elivät musiikissa mukana taputtamalla rytmiä käsillään. Itse en musiikin rytmistä saanut kiinni kunnolla ja tuntui että jokainen katsoja taputti vähän omaa rytmiään.

Tulevana sunnuntaina hyppäämme taas junaan ja suuntaamme tällä kertaa pohjoiseen, La Coruñan kaupunkiin. Mennään katsomaan jalkapalloa, mikäli saamme stadionilta liput pelipäivän aamuna. Maanantaina jatketaan vielä autolla tutustumista Galician maakunnan pohjoisrannikkoon. Toivotaan että kelit jatkuvat hyvinä vielä ainakin sinne saakka.

Nettiä, Monte do Gozoa ja kokkailua

M: No nyt meillä on netti ja voidaan olla yhteyksissä Suomeenki paremmin. Täällä on viime ajat menny ihan mukavasti. Mulla on ollut jo viikon verran espanjantunteja muiden vaihtareiden kanssa. Siellä oon vähän tutustunut uusiin ihmisiin ja tänään käytiin elokuvissa niiden tuttujen kanssa. Käytiin kattomassa "El curioso caso de Benjamin Button", eli semmonen Brad Pittin (ei nyt mikään mun lemppari, mut ihan jees :D) elokuva espanjannettuna. Täällä siis äänet on muokattu suoraan espanjaksi ja tekstityksiä ei pahemmin käytetä. Noitten kavereitten lisäksi ollaan seurakunnassa pikkuhiljaa tutustuttu ihmisiin ja torstaina taas mennään nuorten iltaan. Vaihtariporukoissa törmäsin myös tamperelaiseen Olliin. Muita suomalaisia täällä ei sitten ookkaan näkynyt.

Yhtenä päivänä käytiin kämppis-Pekan (Biaggio) ja sen kaverin Samin (Sam) kanssa läheisellä kukkulalla kävelemässä. Monte do Gozolta oli ihan kauniit näkymät niin kaupunkiin kuin sen ulkopuolellekin. Kukkulalla on myös pyhiinvaeltajapatsaat, jotka on jonkinlainen nähtävyys täällä. Matkalla vastaankin tuli taas yksi pyhiinvaeltajalta näyttävä tyyppi. Vähän jo vaelluskoipeloista kutkuttaa. Tuo kukkulan reissu tehtiin kävellen monta tuntia (n.15 km) kauniissa ilmassa, ja sadetta ei tullut kuin vähäsen. Nyt täällä on muutenkin satanut vähän vähemmän - ehkä vain puolisentoista tuntia päivässä. Tosin viime yönä taisi olla vähän kaatosadetta.

Meidän kämpässä on aika rauhallista. Juha-kämppis (Juan) on reissussa jo kohta toista viikkoa ja USA:n poijat on kanssa poissaolevaista sorttia. Eihän mekään tietenkää aina olla kotona, mutta ehkä vähän enemmän kuin nuo muut. Ollaan siis tosiaan annettu pojille kunnon suomalaiset nimet, joilla ne mainitaan meijän suomenkielisissä keskusteluissa. :P Kolmas kämppiksistä on Paavo tai Pauli (Paul), molemmat nimet toimii tällä hetkellä. Me ollaan aika paljon kokkailtu kotona. Vähintään kerran päivässä on tehty kotiruokaa, yleensä kahdesti. Täällä on ruokatarvikkeet kaupassa niin halpoja, että kannattaa tehä kotona. Tänään kyllä käytiin ulkona syömässä. Mutta onneks oli syytä käydä tällä kertaa - meidän eka hääpäivä! Ollaan nyt oltu naimisissa kuukauden verran. Ja vieläkin tuntuu hyvältä. :D

Osoite

Meidän nykyinen osoite on siis:

M & T Syrjä
Rúa Frei Rosendo Salvado 6-7C
15701 Santiago de Compostela
España

Pistäkkee postia (esim. salmiakkia) ja tulukkee käymään!
(Kannattaa varmistaa ennen kahville tuloa, että ollaan kotona) :o)

Jalkapalloa ja kämppäkavereita

T: Kirjoittelen nyt nettikahvilasta, kun ei ole vielä nettiä saatu kämppään. Keskiviikkona siis muutettiin viimein pois hostellista ja nyt ollaan jo jonkin verran ehditty tutustua myös kämppäkavereihin. Minnan iloksi meidän kanssa asuu yksi argentiinalainen poika, jonka kanssa voi puhua tuttua espanjan murretta. Lisäksi meidän kanssa asustelee kaksi amerikkalaista, Biaggio (jolla on italialaisia sukujuuria) sekä Paul (Bostonin alkuperäisväestöä). Biaggio tosin muuttaa vasta nyt kuun vaihduttua, eikä olla vielä kunnolla häneen tutustuttu. Saatiin kyllä hyvä kämppä, hyvältä paikalta aivan kaupungin keskustasta, vanhan kaupungin läheltä. Kämppikset on tosiaan rauhallista sorttia. Lisäksi ovat aika paljon menossa. Juan lähtee perjantaina kahdeksi viikoksi Ranskaa kiertämään ja amerikkalaiset ovat kiertäneet täällä Espanjassa jonkin verran.

Meillä on oma huone ja käytössä keittiö ja vessa. Aluksi oli vähän opettelua hellassa ja vedenlämmittimessä, jotka toimivat kaasulla. Huoneiden äänieristys ei ole kovin kummoinen ja naapurista kuuluu välillä kunnon meteliä. Lisäksi joka paikassa oleva kosteus vaatii hieman totuttelua. Vaikka ulkona on välillä lähemmäs 15 astetta lämmintä, tuntuu kostea ilma paljon viileämmältä. Ihmetyttää välillä, miten jotkut paikalliset nuoret tarkenevat kulkea shortseissa ja lyhyissä paidoissa, kun itseä paleltaa kunnon vaatteissa. Kostean ilman vuoksi T-paitojen kuivatus vie täällä sisätiloissa kolme päivää. Onneksi saatiin vuokraisännältä käyttöön sähköllä toimiva lämpöpatteri, jonka avulla voidaan kuivattaa vaatteet vähän nopeammin. Huoneen lämmittämiseen sitä ei kuitenkaan olla käytetty, kun yksinkertaisista ikkunoista valuu kaikki lämpö kuitenkin hukkaan nopeasti. Ollaan kuitenkin viihdytty tosi hyvin ja omasta huoneesta on tullut jo koti.

(Taustalla kuuluu melkoista huutoa, kun isolla screenillä pyörivässä jalkapallopelissä tuli maali. Jalkapallo on täällä uskomattoman suosittua. Kahvilat ja ravintolat täyttyvät iltaisin kaiken ikäisistä jalkapallon ystävistä. Pitää yrittää päästä paikanpäälle katsomaan joku ottelu.)

Torstaina oltiin poikien (kämppikset ja heidän opiskelutoverinsa) kanssa pelaamassa sisäjalkapalloa yliopiston liikuntasalissa. Oli kyllä hauska kokemus. Mukana oli paljon vaihto-oppilaita, joista erityisesti brasilialaiset loistivat taidoillaan. Onneksi mukana oli monen tasoista pelaajaa, joten ei tuntunut niin kauhean orvolta. Nyt ovat paikat olleet jumissa kaksi päivää. Kentällä nähtiin monenlaisia tilanteita. Suukopua tuli moneen kertaan hyvinkin pieniltä tuntuneista tilanteista. Lisäksi nähtiin kolme pientä loukkaantumista, jolloin pelaaja jäi maahan tuskissaan kierimään ihan kuin televisiossa, isojen poikien peleissä. Onneksi ketään ei oikeasti sattunut.

Edelleen joka päivä on sadellut vettä. On kuitenkin aurinkoa nähty välillä. Eilen oli kaunis päivä ja melkein koko päivän oli aurinkoista. Vasta illalla saatiin sadetta. Tänäänkin on ollut lähes sateetonta, mutta kuitenkin paljon eilistä pilvisempää. Ollaan tehty Minnan kanssa välillä pitkiä kävelylenkkejä tutustuen kaupunkiin ja myös vähän sen ympäristöön. Minnan koulu alkaa tiistaina espanjan kielen tasokokeella. Tämän jälkeen alkaa espanjan tunnit, joita on helmikuun ajan. Maaliskuussa alkaa vasta muu koulu. Ollaan täällä totuteltu normaaliin elämään espanjalaisittain. Ollaan etsitty kaupasta järkevää syötävää ja opeteltu paikallisille tavoille muun muassa myöhäisten ruokailu- ja nukkuma-aikojen suhteen.

Kämpän metsästystä

T&M: Reissun päällä ollaan oltu jo aika tarkkaan viikon verran. Kelit on vaihdellu sateen, auringonpaisteen ja raekuurojen välillä. Eniten on ollut sadetta, pääasiassa kuitenkin lähes harmitonta tihkua. Onneksi kuitenkin nyt taas lämpöisempää. Välillä lämpötilat olivat vain muutaman asteen plussan puolella, mutta tänään taas oli +13 astetta. Viime päivinä lehdet ovat tulvineet juttuja ohi kulkeneen myrskyn tuhoista. Kaatuneita puita on raivailtu ympäri Pohjois-Espanjaa ja sähköjä on korjailtu monin paikoin. Meille myrsky oli lähinnä hauska kokemus. Puuskissa tuuli puhalsi sen verran navakasti, että oli tekemistä paikoillaan pysymisessä. Tuli testattua DrymaxX -puvut kunnon kelissä. Hyvin tuntuivat vettä pitävän.

Myrskyä kovempi koettelemus on ollut asunnon löytäminen. Hankittiin paikalliset prepaid -liittymät ja niihin on täytynyt jo kertaalleen ladata lisää puheaikaa, kun edelliset on soiteltu loppuun asuntoilmoitusten perässä. Käytiin katsomassa yhteensä ainakin seitsemää asuntoa. Soitettujen puheluiden määrää ei voi edes laskea. Asuntoilmoituksia löytyy lehtien ja internetin lisäksi katujen varsilta mitä erikoisemmista paikoista. Puhelinpylväät, kauppojen ikkunat ja porttikongit ovat tulleet tutuiksi. Lisäksi monet ilmoitukset tunnistaa jo kaukaa koon ja muodon perusteella samoiksi, jo ennalta tutuiksi ja läpi soitetuiksi ilmoituksiksi. Kävelykilometrejä on myös tullut reilusti. Hyvää treeniä mahdollisia vaelluksia silmälläpitäen.

Asuntonäytöt ovat olleet varsin vaihtelevia. Yksi kämppä oli muuten ihan täydellinen, mutta vessan katto ja osa seinistä oli täysin homeessa. Henkeä ahdisti vielä pari tuntia sisällä käymisen jälkeen. Ehkä kuitenkin mieleenpainuvin kokemus oli ilmoitus asunnosta hyvällä kadulla. Puhelimessa meidät ohjattiin kysymään toiselta kadulta sijaitsevasta osoitteesta henkilöä näyttämään meille asuntoa. Lopulta ilmoituksessa mainittu asunto sijaitsikin tällä huonommalla sivukadulla. Vastassa oli vain hieman metriä pidempi mummeli, joka esitteli meille talonsa kellarihuoneiston takapihan varastokoppia myöten. Tutuksi tulivat myös osa kahdeksasta villikissasta, joita mummo ruokkii takapihallaan. Vuoron perään (kaikki 3) oltiin vähän pihalla siitä mitä tapahtuu. Kyselyn jälkeen kuitenkin selvisi, että ilmoitukseen oli laitettu parempi kadunnimi vain siksi, koska ihmiset tietävät sen kadun kuulemma paljon paremmin.

Vihdoin neljän päivän aherruksen tuloksena löydettiin varsin mukava kimppakämppä. Lähdettiin ilmeisesti merta edemmäs kalaan, sillä kyseinen asunto on meidän hostellin vieressä - heti seuraavan oven takana. Asunnossa asuu meidän lisäksi yksi poika argentiinasta ja yksi USA:sta. Neljänteen huoneeseen tulee vielä joku. Muut kämppikset ovat kuulemma paljon matkoilla ja menossa, joten kämpässä on yleensä aika rauhallista. Meillä on oma valmiiksi kalustettu, iso huone ja sen lisäksi yhteinen kylpyhuone ja keittiö. Lisäksi hinta oli lähes puolet toisia kimppakämppiä halvempi. Halvan hinnan lisäksi kämpän hyviä puolia ovat uusi pyykkikone, siisti jääkaappi, mikro, uuni, lämmin vesi ja lämmitys. Näitä etuuksia kun ei täällä ole vakiovarusteina kaikissa kalustetuissakaan kämpissä.

Kaupunki on tullut ainakin vanhan keskustan ympäriltä varsin tutuksi. Sunnuntaina käytiin jumalanpalveluksessa meille suositellussa seurakunnassa. Vaikutti varsin mukavalta paikalta ja porukka oli heti innolla tutustumassa uusiin tulokkaisiin. Oli ihan tervetullut ja hyvä olo siellä (vaikka T ei ihan kaikkea ymmärtänytkään). Huomenna muutetaan uuteen kämppään. Siellä ei ole vielä nettiä, mutta heti saman kadun varressa on vapaa-ajankeskus, jossa on ilmainen netti päiväsaikaan maanantaista lauantaihin. Eihän sitä tiedä vaikka hankittaisiin netti vielä omaan kämppäänkin. Tällä hetkellä olo on helpottunut, kun kämppä löytyi tuskallisen pitkältä tuntuneen etsinnän jälkeen. Nyt voi katsella ympärilleen muutenkin kuin asuntoilmoituksia etsien.

Saapuminen Santiagon Sadekaupunkiin

T&M: Talvisena keskiviikkoaamuna nousimme junaan Jyväskylän rautatieasemalla. Juna vei meidät ja neljä rinkkaamme Tampereelle. Tampereella bussi kuljetti meidät lentokentälle. Bussia odotellessamme tuli vastaan tyttö, joka oli ollut juuri viime keväänä Santiagossa vaihto-opiskelijana. Saatiin vähän viime hetken vinkkejä reissuun ennen lähtöä. Oli aika sattuma :o)

Lentokentällä meitä odottelivat Ryanairin tiukkapipoiset virkailijat, jotka antoivat meidän ottaa mukaan tavaraa 15 kiloa rinkassa ja 10 kiloa yhdessä käsimatkatavarakapsäkissä. Eli ei läppäreiden laukkuja erikseen niinkuin oltiin ajateltu. Tunnin hikoilun ja tavaran karsimisen jälkeen T:n serkku E tuli ihanana ihmisenä hakemaan pois meijän ylijäämäkamat ja jatkettiin matkaa noin 10 kg kevyempinä. Rinkat painoi lopulta 15,0 kg, 14,9 kg, 9,9 ja 9,9 kg. Vältettiin 15 e lisämaksut jokaiselta ylimääräiseltä kilolta. No, eipä tullut turhaa mukaan kannettavaksi :D. Lentokone vei meidät Saksaan Frankfurtiin ja jalat siellä maalaiskylän läpi teollisuusalueelle motelliin, jota luultiin ensin autokorjaamoksi (mentiin kysymään sieltä ohjeita motellin löytämiseksi, koska se oli ainoa paikka lähipiirissä, missä näkyi ihmisiä ikkunasta - oltiinkin motellissa jo). Paikka oli sisältä paljon kivempi ja siistimpi kuin ulkoa olisi olettanut. Mukavan ja pitkän motelliyön jälkeen käytiin saksalaisella aamukävelyllä ja mentiin bussilla lentokentälle ja taas ilmaan. Ilman kautta lennettiin Santiago de Compostelaan.

Ensinäkymä oli - pilivine. Pilvet hipoivat puunlatvoja, joten maisema lentokoneen ikkunasta oli valkoharmaa ihan maanpinnan lähelle asti. Santiagoon päästiin hyvin busseilla ja hostellikin löytyi. Ensimmäinen ilta vietettiin tutustumalla vanhaan kaupunkiin. Katedraali teki vaikutuksen. Se tuli yhtäkkiä esille talojen takaa ja näytti sadesumun ja valojen läpi aika majesteettiselta. Pitää mennä katsomaan uudelleen joku päivä, että oliko se oikeasti niin hieno vai oliko se vain väsyneen mielen harhoja. Yö nukuttiin vilpoisessa hostellihuoneessa lämpöisten peittojen alla unia nähden.

Tänään ollaan jatkettu kaupunkiin tutustumista. Käytiin hakemassa espanjalaiset prepaid-liittymät kivalta tädiltä, joka hommasi meille myös kaikkia ilmaisia lisäosia liittymään. Esim. 5 euron verran ilmaisia puheluita Suomeen kuussa (näillä hinnoilla noin 20 min puhetta)! T kirjoitti heti viestin uudella liittymällä espanjalaiselle kaverilleen espanjaksi. T:n espanjan opiskelu tuntuu lähtevän kivasti käyntiin. Tänään T tilasi jo ihan itse kahviakin sujuvalla espanjankielellä. Maksupuolessa on vielä ehkä harjoittelun varaa. M:n koulujuttuja ollaan tänään kans selvitelty. Viiden eri yliopistorakennuksen ja kilometrien sadekävelyn jälkeen M sai ilmoittauduttua yliopistoon ja sai infoa espanjankurssista. Siinäkin saavutus. Yliopisto tarjosi uudelle vaihtarille yliopiston repun ja sadetakin (Santiagossa kun ollaan) :P

Kunnolliset sadekamppeet täällä on tosiaan osoittautuneet jo nyt ihan kullanarvoisiksi! Tänään oli sellainen myrskypäivä, että koulutkin oli kuulemma peruttu tältä päivältä. Illalla mentiin tuulen, vaakasuoraan tulevien vesiryöppyjen ja rikkinäisten sateenvarjojen viidakon läpi käymään seurakunnalla, mutta ilta oli ilmeisesti peruttu sään takia. Tänään ollaan myös metsästetty asuntoa ja soiteltu läpi useita ehdokkaita. Käytiin katsomassa jo yhtä, mutta ei sitä kelpuutettu. Epämääräinen tuoksu ja 5 menevän oloista elämäntavoiltaan rauhalliseksi väitettyä kämppistä suuntasivat meidän kämpänetsintää muualle. Huomiseksi ollaan sovittu jo yksi asunnonnäyttö. Ja lisää sovitaan huomenna. Tavoitteena asunto. Kaupunki vaikuttaa kivalta vaikka koko ajan sataakin. Joka puolella on vihreää (ja sateenharmaata) ja puissa kukkiakin. Pitää vaan pitää reipas asenne ja sadevaatteet päällä niin kyllä tästä hyvä tulee.