M: Leonin jälkeen kävelyä jatkui vielä muutaman viikon ajan. Etäännyttiin netin käytöstä sen verran, ettei pahemmin blogiin kirjoiteltu enää loppumatkasta. Vaellus kuitenkin vain parantui loppua kohti. Fysiikka oli jo tottunut kulkemiseen ja sai rauhassa nauttia maisemista ja kivasta seurasta ilman turhia väsymyksiä. Lepopäivän aikana monet vaelluskaverit saivat meistä päivän verran etumatkaa ja suurin osa samaa matkaa kulkeneista nähtiinkin uudelleen vasta varsinaisessa määränpäässä, Santiagossa, jossa monet lepäilivät päiväkausia. Kanadalaiset kaverimme J ja E päätyivät lopulta myös lepäämään Leonissa, joten heidän kanssaan yhteistä matkaa jatkettiin vielä ainakin viikko Leonin kaupungista eteenpäin. Juteltiinkin porukalla, että jätetään turha kilometriyksikköjen käyttö kokonaan pois kun ilmaistaan matkoja ja aletaan suoraan vaan puhua päivämatkoista. Jyväskylästä Tampereelle olisi siis 150 km:n sijasta matkaa sellaiset noin kuusi päivää. Ehkä tuollainen laskentatapa voisi yleistyäkin jos sitä oikein ahkerasti käyttelisi... :o) Vaelluksen loppuaikoina satoi muutamana päivänä ja M onnistui jopa kastelemaan makuupussiaan sateessa rinkan sadesuojasta huolimatta. Ilmeisesti ohuessa ja kevyessä rinkassa on kuitenkin se huono puoli, että vesi pääsee ohuen kankaan läpi aika reippaasti. Ens kerralle mukaan siis kunnon vanha jättisadeponcho - pitää kuivana kaiken paitsi hien. Viimeisenä vaelluspäivänä päätettiin kävellä vähän pidempi matka. Lähdettiin aikaisin aamulla matkaan ja käveltiin koko päivä Santiagoon saakka ja matkaa tuli 39 km (+ Santiagossa kävellyt n. 10 km illalla). Perille päästiin vähän väsyneinä ja onnellisina siitä, että oltiin perillä ja kohta matka jo jatkuisi kohti Suomea ja ihan oikeaa omaa kotia. Vaelluksen aikana tulikin nukuttua reilut viisi viikkoa joka yö eri paikassa.
Santiagossa oli kaikki paikat ihan täynnä turisteja, sillä vuoden suurin juhla oli alkamassa kaupungissa. 25.7. on Santiagon eli suomeksi Jaakob- nimisen pyhimyksen päivä katolisissa maissa ja samalla myös Santiagon kaupungin oma juhlapäivä. Juhlan aikana kaupungin väkiluku ainakin tuplaantuu ja turisteja riittää joka paikkaan. 24.7. esimerkiksi vaeltajia tuli kaupunkiin yli 7000 kappaletta. Meillä oli tarkoituksena alunperin välttää väkijoukkoa ja tulla Santiagoon vasta juhlan jälkeen, mutta hidastaminen vaelluksella sujui meiltä aika kehnosti ja päädyttiin saapumaan Santiagoon sitten juuri juhlan alla. Meillä ei ollut mitään majoitusta varattuna, joten soitettiin lopulta vanhalle vuokraisännälle ja päästiinkin yöksi omaan vanhaan sänkyyn pientä korvausta vastaan. Oli ihan luksusta kun huoneessa oli vain kaksi ihmistä, oli oma keittiö ja oma vessa ja suihku. Suihkusta tuli lämmintä vettä ja mihinkään ei tarvinnut jonottaa. Santiagossa käytiin vielä seurakunnalla moikkaamassa tuttuja ja parin kaverin luona muutenkin. Käytiin 24. päivän illalla katsomassa isoin ilotulitus, mitä ikinä oltiin nähty ja sen jälkeen suunnattiin vanhaan kotiin nukkumaan. Seuraavana päivänä lähdettiin aamusta Islas Cies:lle, joka on tosi kaunis rantapaikka saaressa. Mentiin junalla paikalle, mutta kaikki laivaliput saareen oli jo myyty, joten suunnitelmia piti muuttaa. Mentiin sitten Vigossa leirintäalueelle telttailemaan ja vielä seuraavana päivänä rannalle muutamaksi tunniksi. Oli ihanaa maata auringossa ihan rauhassa kaiken tuon kävelemisen jälkeen.
Seuraava etappi meillä oli Barcelona. Santiagosta lennettiin 27.7. aamulla lentokenttäyön jälkeen Barcelonaan tutustumaan. Kierreltiin perusnähtävyyksiä - nähtiin pääkatu Rambla, Sagrada Familia- kirkko, Parc Güell ja paljon muita Gaudin suunnittelemia rakennuksia. Ehdittiin lisäks vähän kauppoihin ostamaan viimeisiä tuliaisia ja rannalle ettimään myös etupuolen rusketusta (vaeltamassa aurinko paistoi aina niskaan, koska käveltiin suoraan kohti länttä ja yleensä vain aamupäivisin..). J ja E, joihin tutustuttiin vaelluksella, oli myös samaan aikaan Barcelonassa ja käytiin syömässä tapaksia vielä viimeisenä iltana Espanjassa porukalla J:n, E:n ja heidän muutaman tuttavansa kanssa.
28-29.7. yöllä sitten lopulta tultiin Suomen kamaralle. Muutamat ensimmäiset päivät vietettiin mökkeillen M:n vanhempien kanssa Porkkalassa, Helsingin edustalla. Saunottiin, soudeltiin, ongittiin ja suomeiltiin oikeen urakalla. Sitten ajeltiin Jyväskylään ja alettiin etsiä kotia. Noin viikon päästä sit löydettiinkin meijän oma paikka. Omassa paikassa piti vaan ensin tehdä "pienet" (neljän päivän) alkusiivoukset ja lattian käsittelyt. Kuivamaan päässyt, likainen lattia piti pestä juuriharjalla ja luutulla ja lopuksi vielä käsitellä öljyllä. Öljy taas piti ensin levittää, sitten hangata ylimääräiset pois ja vielä hioa kiiltäväksi ja lopulta antaa kuivua vielä viikon ennen käyttöä. Eli kaiken tämän jälkeen me lopulta päästiin muuttamaan. Nyt koti alkaa olla ihan koti ja koulukin on M:lla alkanut. T etsii aktiivisesti töitä ja nostaa työttömyysrahoja. Arki alkaa taas tasoittua Espanjan seikkailujen jälkeen - ja hyvä niin. Ainakin tällä hetkellä.
Santiagossa oli kaikki paikat ihan täynnä turisteja, sillä vuoden suurin juhla oli alkamassa kaupungissa. 25.7. on Santiagon eli suomeksi Jaakob- nimisen pyhimyksen päivä katolisissa maissa ja samalla myös Santiagon kaupungin oma juhlapäivä. Juhlan aikana kaupungin väkiluku ainakin tuplaantuu ja turisteja riittää joka paikkaan. 24.7. esimerkiksi vaeltajia tuli kaupunkiin yli 7000 kappaletta. Meillä oli tarkoituksena alunperin välttää väkijoukkoa ja tulla Santiagoon vasta juhlan jälkeen, mutta hidastaminen vaelluksella sujui meiltä aika kehnosti ja päädyttiin saapumaan Santiagoon sitten juuri juhlan alla. Meillä ei ollut mitään majoitusta varattuna, joten soitettiin lopulta vanhalle vuokraisännälle ja päästiinkin yöksi omaan vanhaan sänkyyn pientä korvausta vastaan. Oli ihan luksusta kun huoneessa oli vain kaksi ihmistä, oli oma keittiö ja oma vessa ja suihku. Suihkusta tuli lämmintä vettä ja mihinkään ei tarvinnut jonottaa. Santiagossa käytiin vielä seurakunnalla moikkaamassa tuttuja ja parin kaverin luona muutenkin. Käytiin 24. päivän illalla katsomassa isoin ilotulitus, mitä ikinä oltiin nähty ja sen jälkeen suunnattiin vanhaan kotiin nukkumaan. Seuraavana päivänä lähdettiin aamusta Islas Cies:lle, joka on tosi kaunis rantapaikka saaressa. Mentiin junalla paikalle, mutta kaikki laivaliput saareen oli jo myyty, joten suunnitelmia piti muuttaa. Mentiin sitten Vigossa leirintäalueelle telttailemaan ja vielä seuraavana päivänä rannalle muutamaksi tunniksi. Oli ihanaa maata auringossa ihan rauhassa kaiken tuon kävelemisen jälkeen.
Seuraava etappi meillä oli Barcelona. Santiagosta lennettiin 27.7. aamulla lentokenttäyön jälkeen Barcelonaan tutustumaan. Kierreltiin perusnähtävyyksiä - nähtiin pääkatu Rambla, Sagrada Familia- kirkko, Parc Güell ja paljon muita Gaudin suunnittelemia rakennuksia. Ehdittiin lisäks vähän kauppoihin ostamaan viimeisiä tuliaisia ja rannalle ettimään myös etupuolen rusketusta (vaeltamassa aurinko paistoi aina niskaan, koska käveltiin suoraan kohti länttä ja yleensä vain aamupäivisin..). J ja E, joihin tutustuttiin vaelluksella, oli myös samaan aikaan Barcelonassa ja käytiin syömässä tapaksia vielä viimeisenä iltana Espanjassa porukalla J:n, E:n ja heidän muutaman tuttavansa kanssa.
28-29.7. yöllä sitten lopulta tultiin Suomen kamaralle. Muutamat ensimmäiset päivät vietettiin mökkeillen M:n vanhempien kanssa Porkkalassa, Helsingin edustalla. Saunottiin, soudeltiin, ongittiin ja suomeiltiin oikeen urakalla. Sitten ajeltiin Jyväskylään ja alettiin etsiä kotia. Noin viikon päästä sit löydettiinkin meijän oma paikka. Omassa paikassa piti vaan ensin tehdä "pienet" (neljän päivän) alkusiivoukset ja lattian käsittelyt. Kuivamaan päässyt, likainen lattia piti pestä juuriharjalla ja luutulla ja lopuksi vielä käsitellä öljyllä. Öljy taas piti ensin levittää, sitten hangata ylimääräiset pois ja vielä hioa kiiltäväksi ja lopulta antaa kuivua vielä viikon ennen käyttöä. Eli kaiken tämän jälkeen me lopulta päästiin muuttamaan. Nyt koti alkaa olla ihan koti ja koulukin on M:lla alkanut. T etsii aktiivisesti töitä ja nostaa työttömyysrahoja. Arki alkaa taas tasoittua Espanjan seikkailujen jälkeen - ja hyvä niin. Ainakin tällä hetkellä.
No comments:
Post a Comment