Kämpän metsästystä

T&M: Reissun päällä ollaan oltu jo aika tarkkaan viikon verran. Kelit on vaihdellu sateen, auringonpaisteen ja raekuurojen välillä. Eniten on ollut sadetta, pääasiassa kuitenkin lähes harmitonta tihkua. Onneksi kuitenkin nyt taas lämpöisempää. Välillä lämpötilat olivat vain muutaman asteen plussan puolella, mutta tänään taas oli +13 astetta. Viime päivinä lehdet ovat tulvineet juttuja ohi kulkeneen myrskyn tuhoista. Kaatuneita puita on raivailtu ympäri Pohjois-Espanjaa ja sähköjä on korjailtu monin paikoin. Meille myrsky oli lähinnä hauska kokemus. Puuskissa tuuli puhalsi sen verran navakasti, että oli tekemistä paikoillaan pysymisessä. Tuli testattua DrymaxX -puvut kunnon kelissä. Hyvin tuntuivat vettä pitävän.

Myrskyä kovempi koettelemus on ollut asunnon löytäminen. Hankittiin paikalliset prepaid -liittymät ja niihin on täytynyt jo kertaalleen ladata lisää puheaikaa, kun edelliset on soiteltu loppuun asuntoilmoitusten perässä. Käytiin katsomassa yhteensä ainakin seitsemää asuntoa. Soitettujen puheluiden määrää ei voi edes laskea. Asuntoilmoituksia löytyy lehtien ja internetin lisäksi katujen varsilta mitä erikoisemmista paikoista. Puhelinpylväät, kauppojen ikkunat ja porttikongit ovat tulleet tutuiksi. Lisäksi monet ilmoitukset tunnistaa jo kaukaa koon ja muodon perusteella samoiksi, jo ennalta tutuiksi ja läpi soitetuiksi ilmoituksiksi. Kävelykilometrejä on myös tullut reilusti. Hyvää treeniä mahdollisia vaelluksia silmälläpitäen.

Asuntonäytöt ovat olleet varsin vaihtelevia. Yksi kämppä oli muuten ihan täydellinen, mutta vessan katto ja osa seinistä oli täysin homeessa. Henkeä ahdisti vielä pari tuntia sisällä käymisen jälkeen. Ehkä kuitenkin mieleenpainuvin kokemus oli ilmoitus asunnosta hyvällä kadulla. Puhelimessa meidät ohjattiin kysymään toiselta kadulta sijaitsevasta osoitteesta henkilöä näyttämään meille asuntoa. Lopulta ilmoituksessa mainittu asunto sijaitsikin tällä huonommalla sivukadulla. Vastassa oli vain hieman metriä pidempi mummeli, joka esitteli meille talonsa kellarihuoneiston takapihan varastokoppia myöten. Tutuksi tulivat myös osa kahdeksasta villikissasta, joita mummo ruokkii takapihallaan. Vuoron perään (kaikki 3) oltiin vähän pihalla siitä mitä tapahtuu. Kyselyn jälkeen kuitenkin selvisi, että ilmoitukseen oli laitettu parempi kadunnimi vain siksi, koska ihmiset tietävät sen kadun kuulemma paljon paremmin.

Vihdoin neljän päivän aherruksen tuloksena löydettiin varsin mukava kimppakämppä. Lähdettiin ilmeisesti merta edemmäs kalaan, sillä kyseinen asunto on meidän hostellin vieressä - heti seuraavan oven takana. Asunnossa asuu meidän lisäksi yksi poika argentiinasta ja yksi USA:sta. Neljänteen huoneeseen tulee vielä joku. Muut kämppikset ovat kuulemma paljon matkoilla ja menossa, joten kämpässä on yleensä aika rauhallista. Meillä on oma valmiiksi kalustettu, iso huone ja sen lisäksi yhteinen kylpyhuone ja keittiö. Lisäksi hinta oli lähes puolet toisia kimppakämppiä halvempi. Halvan hinnan lisäksi kämpän hyviä puolia ovat uusi pyykkikone, siisti jääkaappi, mikro, uuni, lämmin vesi ja lämmitys. Näitä etuuksia kun ei täällä ole vakiovarusteina kaikissa kalustetuissakaan kämpissä.

Kaupunki on tullut ainakin vanhan keskustan ympäriltä varsin tutuksi. Sunnuntaina käytiin jumalanpalveluksessa meille suositellussa seurakunnassa. Vaikutti varsin mukavalta paikalta ja porukka oli heti innolla tutustumassa uusiin tulokkaisiin. Oli ihan tervetullut ja hyvä olo siellä (vaikka T ei ihan kaikkea ymmärtänytkään). Huomenna muutetaan uuteen kämppään. Siellä ei ole vielä nettiä, mutta heti saman kadun varressa on vapaa-ajankeskus, jossa on ilmainen netti päiväsaikaan maanantaista lauantaihin. Eihän sitä tiedä vaikka hankittaisiin netti vielä omaan kämppäänkin. Tällä hetkellä olo on helpottunut, kun kämppä löytyi tuskallisen pitkältä tuntuneen etsinnän jälkeen. Nyt voi katsella ympärilleen muutenkin kuin asuntoilmoituksia etsien.

Saapuminen Santiagon Sadekaupunkiin

T&M: Talvisena keskiviikkoaamuna nousimme junaan Jyväskylän rautatieasemalla. Juna vei meidät ja neljä rinkkaamme Tampereelle. Tampereella bussi kuljetti meidät lentokentälle. Bussia odotellessamme tuli vastaan tyttö, joka oli ollut juuri viime keväänä Santiagossa vaihto-opiskelijana. Saatiin vähän viime hetken vinkkejä reissuun ennen lähtöä. Oli aika sattuma :o)

Lentokentällä meitä odottelivat Ryanairin tiukkapipoiset virkailijat, jotka antoivat meidän ottaa mukaan tavaraa 15 kiloa rinkassa ja 10 kiloa yhdessä käsimatkatavarakapsäkissä. Eli ei läppäreiden laukkuja erikseen niinkuin oltiin ajateltu. Tunnin hikoilun ja tavaran karsimisen jälkeen T:n serkku E tuli ihanana ihmisenä hakemaan pois meijän ylijäämäkamat ja jatkettiin matkaa noin 10 kg kevyempinä. Rinkat painoi lopulta 15,0 kg, 14,9 kg, 9,9 ja 9,9 kg. Vältettiin 15 e lisämaksut jokaiselta ylimääräiseltä kilolta. No, eipä tullut turhaa mukaan kannettavaksi :D. Lentokone vei meidät Saksaan Frankfurtiin ja jalat siellä maalaiskylän läpi teollisuusalueelle motelliin, jota luultiin ensin autokorjaamoksi (mentiin kysymään sieltä ohjeita motellin löytämiseksi, koska se oli ainoa paikka lähipiirissä, missä näkyi ihmisiä ikkunasta - oltiinkin motellissa jo). Paikka oli sisältä paljon kivempi ja siistimpi kuin ulkoa olisi olettanut. Mukavan ja pitkän motelliyön jälkeen käytiin saksalaisella aamukävelyllä ja mentiin bussilla lentokentälle ja taas ilmaan. Ilman kautta lennettiin Santiago de Compostelaan.

Ensinäkymä oli - pilivine. Pilvet hipoivat puunlatvoja, joten maisema lentokoneen ikkunasta oli valkoharmaa ihan maanpinnan lähelle asti. Santiagoon päästiin hyvin busseilla ja hostellikin löytyi. Ensimmäinen ilta vietettiin tutustumalla vanhaan kaupunkiin. Katedraali teki vaikutuksen. Se tuli yhtäkkiä esille talojen takaa ja näytti sadesumun ja valojen läpi aika majesteettiselta. Pitää mennä katsomaan uudelleen joku päivä, että oliko se oikeasti niin hieno vai oliko se vain väsyneen mielen harhoja. Yö nukuttiin vilpoisessa hostellihuoneessa lämpöisten peittojen alla unia nähden.

Tänään ollaan jatkettu kaupunkiin tutustumista. Käytiin hakemassa espanjalaiset prepaid-liittymät kivalta tädiltä, joka hommasi meille myös kaikkia ilmaisia lisäosia liittymään. Esim. 5 euron verran ilmaisia puheluita Suomeen kuussa (näillä hinnoilla noin 20 min puhetta)! T kirjoitti heti viestin uudella liittymällä espanjalaiselle kaverilleen espanjaksi. T:n espanjan opiskelu tuntuu lähtevän kivasti käyntiin. Tänään T tilasi jo ihan itse kahviakin sujuvalla espanjankielellä. Maksupuolessa on vielä ehkä harjoittelun varaa. M:n koulujuttuja ollaan tänään kans selvitelty. Viiden eri yliopistorakennuksen ja kilometrien sadekävelyn jälkeen M sai ilmoittauduttua yliopistoon ja sai infoa espanjankurssista. Siinäkin saavutus. Yliopisto tarjosi uudelle vaihtarille yliopiston repun ja sadetakin (Santiagossa kun ollaan) :P

Kunnolliset sadekamppeet täällä on tosiaan osoittautuneet jo nyt ihan kullanarvoisiksi! Tänään oli sellainen myrskypäivä, että koulutkin oli kuulemma peruttu tältä päivältä. Illalla mentiin tuulen, vaakasuoraan tulevien vesiryöppyjen ja rikkinäisten sateenvarjojen viidakon läpi käymään seurakunnalla, mutta ilta oli ilmeisesti peruttu sään takia. Tänään ollaan myös metsästetty asuntoa ja soiteltu läpi useita ehdokkaita. Käytiin katsomassa jo yhtä, mutta ei sitä kelpuutettu. Epämääräinen tuoksu ja 5 menevän oloista elämäntavoiltaan rauhalliseksi väitettyä kämppistä suuntasivat meidän kämpänetsintää muualle. Huomiseksi ollaan sovittu jo yksi asunnonnäyttö. Ja lisää sovitaan huomenna. Tavoitteena asunto. Kaupunki vaikuttaa kivalta vaikka koko ajan sataakin. Joka puolella on vihreää (ja sateenharmaata) ja puissa kukkiakin. Pitää vaan pitää reipas asenne ja sadevaatteet päällä niin kyllä tästä hyvä tulee.