A Coruña, autoilua pohjoisessa, jalkapalloa ja karnevaalia

M: Viikonloppuna tehtiin reissu kohti vielä vähän pohjoisempaa Espanjaa. Mentiin sunnuntai-aamuna junalla A Coruñan kaupunkiin. Oli aika kaunis kaupunki. Aurinko paistoi koko päivän kun käveltiin hiljokseen rantaa pitkin kaupungin ympäri. Isot aallot pyyhki hienoa hiekkaa uimarannalla, joka on heti rantabulevardin vieressä. Rannalla oli jopa muutama surffaaja oottelemassa kesää ja isompia aaltoja. Rannan jälkeen vastaan tuli akvaario, joka oli kans ihan kiva paikka. Siellä sai harjotella merimiessolmuja yhessä pisteessä. Nii ja siellä oli semmosia nauhakaloja ja merihevosia. Ne oli sen päivän lempparit. Akvaariolta jatkettiin kävelyä Herculeen tornille, jonka on roomalaiset rakentaneet aikoinaan. Tällä hetkellä sitä kyllä rempattiin, että ei sitten menty sinne sisälle asti kurkistelemaan. Ulkoapäin torni näytti kyllä lähinnä 70-luvulla (1970-l siis) rakennetulta.. Mutta tornin ympäristö oli nättiä. Tornia ympäröi iso puistoalue ihan meren rannassa. T näki siellä jotain mielenkiintosia tirppojakin. Käytiin vielä vanhassa keskustassa syömässä ja siitä jatkettiin karnevaalimeiningin (mistä lisää myöhemmin) lävitse jalkapallostadionille. Jalkapalloa olivat pelaamassa Valencian joukkue ja Coruñan oma ”Deportivo”. Tunnelma katsomossa oli aikamoinen. Kaikki piti kovaa mölyä ja pähkinänkuoria putoili yläilmoista. Peli vilahti ohi jotenkin tosi nopeasti – paljon nopeammin ku telkkarissa. Ihan hyvin ne pelaili :o) David Villa teki ekan maalin Valencialle ja sai jonkun ajan päästä punasen kortin ihan silkasta hölmöilystä. Heti sen jälkeen Coruña tekikin tasoitusmaalin ja peliä pelattiin 1-1 –tilanteessa loppuun asti. Ois ollu kiva jos jompikumpi ois voittanu. Mutta oli tuokin ihan hieno kokemus. Suosittelen.

Maanantaina jatkettiin matkaa vuokra-autolla A Coruñasta Ferroliina ja Valdoviñoon. Matkalla pysähyttiin myös muutamassa pienemmässä kylässä. Aamupala syötiin Sada- nimisen kylän rannalla. Siellä oli meidän kavereina tyyppejä, jotka keräili rannalta laskuveden jälkeensä jättämiä simpukoita. Varmaan ravintolan maanantaipäivän ruokatarjonta tuli siitä mutakosta. Valdoviñossa käytiin yhellä järvellä ja kallioisella merenrannalla, missä tutustuin Carlos-nimiseen sisiliskoon. Paluumatkalla pysähdyttiin Ferrolissa OM:n (Operaatio Mobilisaatio) Espanjan toimistolla juttelemassa, josko niillä ois Tuomakselle tarjota jotain hommia. Kyllä siellä ainakin jotain tekemistä on :o) Katsotaan nyt täällä rauhassa, että miten hommat lähtee toteutumaan kun kuitenkin eri kaupungeissa asutaan. Jäätiin Ferroliin vielä illalliselle toimiston pariskunnan kauniiseen, n. 300 vuotta vanhaan (rempattuun) kotiin, jossa oli metrin paksuiset kiviseinät. Myöhään illalla palattiin takaisin A Coruñaan. Tiistai-aamuna palautettiin auto lentokentälle ja palattiin junalla Santiagoon.

Santiagossa päästiin nyt sitten kunnolla näkemään se karnevaalimeininki, josta aiemmin tuolla jo vihjasin. Täällä oli siis tiistaina karnevaali, jonka juhlimisen osa porukasta aloitti jo nelisen päivää ennen varsinaista karnevaalia. Kaduilla oli jouluvalojen näköiset ”karnevaalivalot” ja vastaan tuli silloin tällöin ihmisiä esim. merirosvoiksi tai pelleiksi pukeutuneina. Karnevaalia juhlitaan täällä sen vuoksi, että paaston aika alkaa 40 päivää ennen pääsiäistä, eli juuri nyt tiistaina. Ennen paaston ajan alkua pitää siis juhlia varastoon, että jaksaa sitten paastota (jos paastoaa – juhlia kannattaa vaikkei paastoaisikaan). Tiistaina karnevaali huipentui kulkueeseen, joka meni tuosta meidän ulko-oven edestä. Kesti kaksi tuntia, kun kulkue ohitti meidät! Oli aikamoinen. Puvut oli ihan viimeisen päälle kaikilla kenkiä myöten. Osalla oli tanssikoreografioita, osalla outoja autoja, rekkoja, aaseja, poneja, minimopoja yms kulkuvälineinä ja osalla näytelmiä esitettävänä katsojille. Tuohon valmistautumiseen on varmaan mennyt ihan älyttömästi aikaa. Mutta hieno oli. Kuvia löytyy jonkun verran netistä: tuomas.pic.fi –osoitteesta kansiosta Espanja2009.

Huomenna lähdetään taas reissuun. Muutama kaveri Jyväskylästä tulee Madridiin ja sieltä me lähetään porukalla viikoks eteläisempään Espanjaan. Lämpöä. :o) Kirjoitellaan blogiin taas kun palataan. Moi!

Anticiclon eli epätornado

T: Siitä onkin aikaa, kun tänne viimeksi kirjoiteltiin. Reilun viikon ajan ollaan saatu nauttia hyvistä säistä tai epätornadosta (anticiclon) kuten paikalliset asian ilmaisevat. Sadetta ei ole ollut pitkiin aikoihin eivätkä pilvet ole varjostaneet aurinkoa. Päivisin lämpötilat ovat pyörineet 15 asteen tietämillä ja aurinkoisissa paikoissa on tarennut t-paidalla. Ravintolat ja kahvilat ovat nostaneet pöydät ja tuolit ulos ja ihmiset näyttävät viihtyvän terasseilla ja ulkotiloissa. Myös puistot ovat täynnä ihmisiä. Osa puistojen puista on kauniissa vaaleanpunaisessa kukassa. Lisäksi Minnan silmät, korvat ja nenä kertovat ilman siitepölypitoisuuden lisääntyneen. Ei kuitenkaan liialliseksi haitaksi asti. Meidän ikkunan takana kujertaa päivisin pulut ja iltaisin sujahtelevat pienet lepakot. Muutamasta pienestä yrityksestä huolimatta onnistuneet lepakon lentokuvat on ottamatta.

Maanantaina ja tiistaina täällä on karnevaalit, kun ihmiset juhlivat paastonajan alkamista. Ilmeisesti tapana on riehua hullun lailla juuri ennen hiljentymistä paastoon. Tosin nykyään ihmiset taitavat ottaa osaa ainoastaan riehumiseen. Jo eilen illalla oli kämppis-Juhan mukaan kadulla kulkenut naamiaisasuihin pukeutunutta väkeä. Saa nähdä millaiset karkelot on sitten alkuviikolla.

Ollaan ehditty nauttia hyvästä säästä monella tapaa. Monte Gozon valloituksen jälkeen ollaan valloitettu toinenkin nyppylä tässä kaupungin vieressä. Monte do Pedroson korkein kohta on noin neljän kilometrin päässä tästä meidän asunnolta reilun 400 metriä kaupunkia korkeammalla ja juuri sopivan päiväkävelymatkan päässä. Huipulta avautuu kauniit näkymät Santiago de Compostelan kaupunkiin sekä Galician maakunnan kumpuilevaan metsäiseen maastoon. Aina siellä täällä pilkottavat tähänkin aikaan vuodesta vihreänä loistavat pellot ja pienet kylät.

Sunnuntaina herättiin aamulla aikaisin ja hypättiin aamujunaan kohti Vigon satamakaupunkia, joka sijaitsee Santiago de Compostelasta noin 90 kilometriä etelään. Kaupungissa on lähes 300 000 asukasta, mutta silti se vaikutti hyvin samankokoiselta Santiagon kanssa. Täällä asukkaita on "vain" noin 100 000. Keli oli jälleen mitä parhain ja vaikka kaupunki ei sinällään ollut kovin erikoinen, nautittiin mukavasta ja leppoisesta kävelystä ylös ja alas kaupunkia. Täällä kaupungit ovat usein vielä Jyväskylääkin mäkisempiä, joten lyhytkin matka voi tuntua yllättävän pitkältä. Vigosta tullessa jäimme junasta Pontevedran kaupungissa, joka on vähän Santiagoa pienempi kylä. Nautimme muutaman tunnin kävelystä rautatieasemalta rantaan ja takaisin auringon pikkuhiljaa laskiessa. Reissu oli varsin onnistunut kaikin puolin, vaikkei mitään erikoista tehtykään.

Muita viimeaikoina tapahtuneita asioita ovat olleet mm. kämppis-Paulin 21-vuotis synttärit, joita vietimme kiinalaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää (ainakin omasta mielestä) ja hinnat varsin sopivat. Paul pääsi vielä harjoittelemaan kiinankielen taitojaan. Ystävänpäivänä oltiin seurakunnan nuorten kanssa jakamassa hyvää mieltä ja pieniä ystävänpäivälahjoja (kukkia ja karkkia) vanhassa keskustassa. Oli ihan mukavaa, vaikka jaettava tavara loppuikin hieman nopeammin kuin oltiin ajateltu.

Kahtena iltana ollaan käyty kuuntelemassa live-musiikkia paikallisessa kuppilassa. Ensimmäisellä kerralla esiintyi ryhmä, joka soitti Galician kansanmusiikkia. Soittimina olivat mm. säkkipilli, kitara, simpukankuoret, huilu ja muutama erilainen rumpu. Musiikki kuulosti hyvin paljon irlantilaiselta musiikilta. Molemmat ovatkin kelttiläisestä taustasta, minkä vuoksi ne ovat hyvin samankaltaltaisia. Samaista musiikkia kuulee aina silloin tällöin katusoittajilta, joilta saattaa löytyä lähes mitä soittimia tahansa nokkahuilusta säkkipilliin. Toinen live-musiikki kerta oli flamencoa kitaralla soitettuna. Lisäksi muutama biisi tuli myös laulettuna. Sivistyneemmät katsojat elivät musiikissa mukana taputtamalla rytmiä käsillään. Itse en musiikin rytmistä saanut kiinni kunnolla ja tuntui että jokainen katsoja taputti vähän omaa rytmiään.

Tulevana sunnuntaina hyppäämme taas junaan ja suuntaamme tällä kertaa pohjoiseen, La Coruñan kaupunkiin. Mennään katsomaan jalkapalloa, mikäli saamme stadionilta liput pelipäivän aamuna. Maanantaina jatketaan vielä autolla tutustumista Galician maakunnan pohjoisrannikkoon. Toivotaan että kelit jatkuvat hyvinä vielä ainakin sinne saakka.

Nettiä, Monte do Gozoa ja kokkailua

M: No nyt meillä on netti ja voidaan olla yhteyksissä Suomeenki paremmin. Täällä on viime ajat menny ihan mukavasti. Mulla on ollut jo viikon verran espanjantunteja muiden vaihtareiden kanssa. Siellä oon vähän tutustunut uusiin ihmisiin ja tänään käytiin elokuvissa niiden tuttujen kanssa. Käytiin kattomassa "El curioso caso de Benjamin Button", eli semmonen Brad Pittin (ei nyt mikään mun lemppari, mut ihan jees :D) elokuva espanjannettuna. Täällä siis äänet on muokattu suoraan espanjaksi ja tekstityksiä ei pahemmin käytetä. Noitten kavereitten lisäksi ollaan seurakunnassa pikkuhiljaa tutustuttu ihmisiin ja torstaina taas mennään nuorten iltaan. Vaihtariporukoissa törmäsin myös tamperelaiseen Olliin. Muita suomalaisia täällä ei sitten ookkaan näkynyt.

Yhtenä päivänä käytiin kämppis-Pekan (Biaggio) ja sen kaverin Samin (Sam) kanssa läheisellä kukkulalla kävelemässä. Monte do Gozolta oli ihan kauniit näkymät niin kaupunkiin kuin sen ulkopuolellekin. Kukkulalla on myös pyhiinvaeltajapatsaat, jotka on jonkinlainen nähtävyys täällä. Matkalla vastaankin tuli taas yksi pyhiinvaeltajalta näyttävä tyyppi. Vähän jo vaelluskoipeloista kutkuttaa. Tuo kukkulan reissu tehtiin kävellen monta tuntia (n.15 km) kauniissa ilmassa, ja sadetta ei tullut kuin vähäsen. Nyt täällä on muutenkin satanut vähän vähemmän - ehkä vain puolisentoista tuntia päivässä. Tosin viime yönä taisi olla vähän kaatosadetta.

Meidän kämpässä on aika rauhallista. Juha-kämppis (Juan) on reissussa jo kohta toista viikkoa ja USA:n poijat on kanssa poissaolevaista sorttia. Eihän mekään tietenkää aina olla kotona, mutta ehkä vähän enemmän kuin nuo muut. Ollaan siis tosiaan annettu pojille kunnon suomalaiset nimet, joilla ne mainitaan meijän suomenkielisissä keskusteluissa. :P Kolmas kämppiksistä on Paavo tai Pauli (Paul), molemmat nimet toimii tällä hetkellä. Me ollaan aika paljon kokkailtu kotona. Vähintään kerran päivässä on tehty kotiruokaa, yleensä kahdesti. Täällä on ruokatarvikkeet kaupassa niin halpoja, että kannattaa tehä kotona. Tänään kyllä käytiin ulkona syömässä. Mutta onneks oli syytä käydä tällä kertaa - meidän eka hääpäivä! Ollaan nyt oltu naimisissa kuukauden verran. Ja vieläkin tuntuu hyvältä. :D

Osoite

Meidän nykyinen osoite on siis:

M & T Syrjä
Rúa Frei Rosendo Salvado 6-7C
15701 Santiago de Compostela
España

Pistäkkee postia (esim. salmiakkia) ja tulukkee käymään!
(Kannattaa varmistaa ennen kahville tuloa, että ollaan kotona) :o)

Jalkapalloa ja kämppäkavereita

T: Kirjoittelen nyt nettikahvilasta, kun ei ole vielä nettiä saatu kämppään. Keskiviikkona siis muutettiin viimein pois hostellista ja nyt ollaan jo jonkin verran ehditty tutustua myös kämppäkavereihin. Minnan iloksi meidän kanssa asuu yksi argentiinalainen poika, jonka kanssa voi puhua tuttua espanjan murretta. Lisäksi meidän kanssa asustelee kaksi amerikkalaista, Biaggio (jolla on italialaisia sukujuuria) sekä Paul (Bostonin alkuperäisväestöä). Biaggio tosin muuttaa vasta nyt kuun vaihduttua, eikä olla vielä kunnolla häneen tutustuttu. Saatiin kyllä hyvä kämppä, hyvältä paikalta aivan kaupungin keskustasta, vanhan kaupungin läheltä. Kämppikset on tosiaan rauhallista sorttia. Lisäksi ovat aika paljon menossa. Juan lähtee perjantaina kahdeksi viikoksi Ranskaa kiertämään ja amerikkalaiset ovat kiertäneet täällä Espanjassa jonkin verran.

Meillä on oma huone ja käytössä keittiö ja vessa. Aluksi oli vähän opettelua hellassa ja vedenlämmittimessä, jotka toimivat kaasulla. Huoneiden äänieristys ei ole kovin kummoinen ja naapurista kuuluu välillä kunnon meteliä. Lisäksi joka paikassa oleva kosteus vaatii hieman totuttelua. Vaikka ulkona on välillä lähemmäs 15 astetta lämmintä, tuntuu kostea ilma paljon viileämmältä. Ihmetyttää välillä, miten jotkut paikalliset nuoret tarkenevat kulkea shortseissa ja lyhyissä paidoissa, kun itseä paleltaa kunnon vaatteissa. Kostean ilman vuoksi T-paitojen kuivatus vie täällä sisätiloissa kolme päivää. Onneksi saatiin vuokraisännältä käyttöön sähköllä toimiva lämpöpatteri, jonka avulla voidaan kuivattaa vaatteet vähän nopeammin. Huoneen lämmittämiseen sitä ei kuitenkaan olla käytetty, kun yksinkertaisista ikkunoista valuu kaikki lämpö kuitenkin hukkaan nopeasti. Ollaan kuitenkin viihdytty tosi hyvin ja omasta huoneesta on tullut jo koti.

(Taustalla kuuluu melkoista huutoa, kun isolla screenillä pyörivässä jalkapallopelissä tuli maali. Jalkapallo on täällä uskomattoman suosittua. Kahvilat ja ravintolat täyttyvät iltaisin kaiken ikäisistä jalkapallon ystävistä. Pitää yrittää päästä paikanpäälle katsomaan joku ottelu.)

Torstaina oltiin poikien (kämppikset ja heidän opiskelutoverinsa) kanssa pelaamassa sisäjalkapalloa yliopiston liikuntasalissa. Oli kyllä hauska kokemus. Mukana oli paljon vaihto-oppilaita, joista erityisesti brasilialaiset loistivat taidoillaan. Onneksi mukana oli monen tasoista pelaajaa, joten ei tuntunut niin kauhean orvolta. Nyt ovat paikat olleet jumissa kaksi päivää. Kentällä nähtiin monenlaisia tilanteita. Suukopua tuli moneen kertaan hyvinkin pieniltä tuntuneista tilanteista. Lisäksi nähtiin kolme pientä loukkaantumista, jolloin pelaaja jäi maahan tuskissaan kierimään ihan kuin televisiossa, isojen poikien peleissä. Onneksi ketään ei oikeasti sattunut.

Edelleen joka päivä on sadellut vettä. On kuitenkin aurinkoa nähty välillä. Eilen oli kaunis päivä ja melkein koko päivän oli aurinkoista. Vasta illalla saatiin sadetta. Tänäänkin on ollut lähes sateetonta, mutta kuitenkin paljon eilistä pilvisempää. Ollaan tehty Minnan kanssa välillä pitkiä kävelylenkkejä tutustuen kaupunkiin ja myös vähän sen ympäristöön. Minnan koulu alkaa tiistaina espanjan kielen tasokokeella. Tämän jälkeen alkaa espanjan tunnit, joita on helmikuun ajan. Maaliskuussa alkaa vasta muu koulu. Ollaan täällä totuteltu normaaliin elämään espanjalaisittain. Ollaan etsitty kaupasta järkevää syötävää ja opeteltu paikallisille tavoille muun muassa myöhäisten ruokailu- ja nukkuma-aikojen suhteen.